Alueellinen lämpöverkko vastaa muuttuviin tarpeisiin

SRV rakentaa Vantaalle kiinteistökokonaisuuden, jossa lämmitys ja jäähdytys hoidetaan maalämpöön perustuvan aluelämpöverkon avulla.

Teksti Matti Remes   Kuvat Matti Remes

Pressi Smart Premises -kiinteistökokonaisuuden ensimmäinen vaihe on valmis. Viereen nousee uusia rakennuksia, jotka kytketään samaan aluelämpöverkkoon.

Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n kainalossa, kivenheiton päässä Sanomalan painotalosta seisoo uutuuttaan kiiltelevä viisikerroksinen toimistorakennus. Tämä on rakennusyhtiö SRV:n suunnitteleman ja rakentaman Pressi Smart Premises -kiinteistökokonaisuuden ensimmäinen vaihe eli C-talo. Viereen on tarkoitus rakentaa lähivuosina kaksi muuta vastaavaa kiinteistöä yritysten vuokratiloiksi.

”Sijainti on erinomainen, joten potentiaalisia vuokralaisia varmasti löytyy. Ensimmäinen rakennus on jo täynnä, ja seuraavien rakennusten vuokralaisneuvottelut ovat käynnissä”, SRV:n energia- ja elinkaaripalvelujen johtaja Jere Pirhonen sanoo.

Ennennäkemätön ratkaisu Suomessa

Pressin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä on ratkaistu Suomessa ainutlaatuisella tavalla. Tontin parkkialueen alle on rakennettu energiakenttä, joka muodostuu erillisistä maalämpökentistä ja niitä yhdistävästä energiaväylästä. Kun kiinteistökokonaisuuden muut osat valmistuvat, väylän avulla voidaan siirtää jäähdytys- ja lämmitysenergiaa tehokkaasti sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan.

”Energiaväylä on ikään kuin jakotukki. Se yhdistää aluelämpöverkoksi kaikki Pressin kolme kiinteistöä sekä toisiinsa että maalämpökenttiin.”

Pirhosen mukaan energiakentän eri maalämpökaivojen hyödyntämistä voidaan optimoida tehokkaasti väylän avulla. Näin maasta saatava rajallinen lämpö- ja jäähdytysenergia saadaan riittämään mahdollisimman pitkälle.

Pirhonen arvioi, että aluelämpöverkolla voidaan kattaa yli 90 prosenttia Pressin käyttämästä lämpö- ja jäähdytysenergian tarpeesta. Kiinteistöä ei ole liitetty kaukolämpöön. Ainoa ulkoa ostettava energia on sähkö. ”Ostoenergian tarvetta vähentää se, että osa sähköstä tuotetaan omilla aurinkopaneeleilla.”

Energiatehokasta lämmön ja kylmän kierrätystä

Pirhosen mukaan tavoitteena on, että jäähdytystä ja lämpöä voidaan siirtää rakennuksesta toiseen ilman energian kierrätystä maalämpökenttien kautta energiaväylällä. Tämä selviää käytännössä, kun Pressin kaikki rakennukset ovat valmiina.

”Jos esimerkiksi keväällä tai syksyllä toisessa rakennuksessa on iso jäähdytyskuorma ja toisessa tarve lämmittää, energiaa voidaan siirtää suoraan rakennuksesta toiseen. Tämä parantaa järjestelmän energiatehokkuutta.”

Aluelämpöverkko on suunniteltu niin, että jokaiseen kiinteistöön tulee maalämpöpumput. C-talon teknisessä tilassa hurisee jo lämpöpumppu, joka tuottaa kiinteistön tarvitseman peruslämmön ja -kylmän. Energia jaetaan huoneisiin säteilylämmittimien avulla.

Maalämpöpumppu tuottaa myös energiaa käyttövedelle ja ilmanvaihdon lämmitykseen. Kesähelteillä tarvittavaa jäähdytyspiikkiä varten talon vesikatolle on asennettu vedenjäähdytyskone, joka tuottaa jäähdytysenergian iv-koneille.

”Jäähdytyspiikkejä tasoittava lämpöpumppu päätettiin ottaa mukaan, kun pyrimme hakemaan maalämpökentälle sopivaa kokoa, jotta siitä ei tulisi liian isoa.”

Järjestelmän toimittava kaikissa skenaarioissa

Pirhonen kertoo, että aluelämpöverkkoon haettiin mallia muun muassa Zürichin yliopistosta, jossa on otettu käyttöön saman tyyppinen ratkaisu. Hankkeen suunnitteluvaiheessa vertailtiin eri vaihtoehtoja kiinteistön jäähdytyksen ja lämmityksen järjestämiseksi.

”Selvitystyössä ympäristökuormituksen vähentämiselle annettiin paljon painoa. Vantaalla kaukolämmön tuotannon päästöt ovat pudonneet huomattavasti, joten se alkaa tässä suhteessa kilpailla tasapäisesti maalämmön päästöjen kanssa. Alhaisemmat elinkaarikustannukset käänsivät asian lopulta kuitenkin maalämmön eduksi.”

Pirhonen korostaa huolellista suunnittelua, sillä järjestelmän on oltava riittävän joustava toimimaan kaikissa eri skenaarioissa. ”On otettava huomioon, että järjestelmään voidaan liittää kaikki tulevat rakennukset. Toisaalta järjestelmän tulee toimia, vaikka viereen ei rakennettaisi vielä lähivuosina mitään.”

Pirhosen mielestä aluelämpöverkon keskeinen vahvuus on laajennettavuus. Maalämpökenttä koostuu kahdeksasta energiakaivosta, ja järjestelmää voidaan laajentaa rakentuvien toimitilakiinteistöjen mukaan maalämpökenttä kerrallaan.

Pressi Smart Premises

  • SRV:n suunnittelema ja toteuttama kiinteistökokonaisuus, joka sisältää toimisto-, varasto- ja tuotantotiloja.
  • Ensimmäinen C-talo valmistui alkuvuonna 2019. Tulevina vuosina tontille aiotaan rakentaa B- ja A-talot sekä myös muita rakennuksia.
  • C-talossa vuokratilaa on noin 5 400 neliömetriä. Tulevat talot mukaan lukien tilaa tulee yli 16 000 neliömetriä.

 

Alueellisen lämpöverkon tekninen toteutus:

  • Hankkeen suunnittelu: SRV, energiakentän rakentaminen: Rototec Oy, maalämpölaitteisto: Koja Oy
  • Tähän mennessä valmiina 10 kappaletta 300 metriä syviä energiakaivoja
  • C-talossa Rhossin hybridilämpöpumppu Y-Flow EXP, jäähdytysteho 71,9 kW, lämmitysteho 50,1 kW

Fortum kiihdyttää vauhtia kaukolämpöhankkeissa

Sähkölautan akusto vaatii tehokkaan jäähdytyksen

Hypermarket vaihtaa kaukolämmön lämpöpumppuihin