Vanhojen kerrostalojen lämmön talteenotossa on potentiaalia

Suomessa on tuhansia 1960–2000-luvun alkupuolella rakennettuja asuinkerrostaloja, joissa koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä puhaltaa suuren osan sisäilman energiasta huoneenlämpöisenä taivaan tuuliin. Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy sanoo, että vanhoissa kerrostaloissa lämmön talteenotto (LTO) poistoilmasta lämpöpumppuratkaisulla tulee yleensä pohdintaan, kun taloyhtiö hakee säästöjä lämmityskustannuksiin.

”Näin voidaan päästä merkittävään säästöön, kun reilun 20 asteen sijaan poistoilman lämpötila on vain noin viisi astetta tai sitäkin matalampi. Poistoilma on myös tasainen lämmönlähde. Siitä saadaan energiaa 24 tuntia vuorokaudessa vuoden ympäri”, Pylsy kertoo.

Hänen arvionsa mukaan poistoilmalämpöpumpun myötä kerrostalon kaukolämmön tarve tyypillisesti puolittuu. Toki myös lämpöpumppujen vaatiman sähkön kulutus kasvaa. ”Hyvin suunnitellun ja toimivan järjestelmän hyötysuhde on kuitenkin hyvä. Yhdellä yksiköllä ostosähköä lämpöpumppu pystyy tyypillisesti tuottamaan 3,5 yksikköä lämpöä.”

Lämpöpumpun kautta lämmitysverkkoon

Kiinteistössä poistoilman lämmön talteenottoon tarvitaan lämmön talteenottoyksikkö, joka asennetaan puhaltimen yhteyteen katolle tai ilmanvaihdon kokoomakammioon. Sen putkistossa virtaava lämmönkeruuneste kerää läpi virtaavasta poistoilmasta lämmön talteen. Lämpö johdetaan keruulinjaa pitkin tekniseen tilaan asennetulle lämpöpumpulle, joka nostaa lämmön lämpötilan sopivaksi rakennuksen lämpöverkkoon tai käyttöveden lämmitykseen.

Vuoden 2003 jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa lämmön talteenotto poistoilmasta on ollut pakollista. ”2000-luvun puolivälin jälkeen rakennetuissa taloissa tyypillinen ratkaisu on, että ilmanvaihtokoneen lämmönsiirrin ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja siirtää lämmön tuloilman lämmitykseen.”

LTO:n lisäksi tarvitaan kauko- tai maalämpöä

Petri Pylsy huomauttaa, että poistoilman lämpö ei yksin riitä kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Sen rinnalle tarvitaan kaukolämpöä, mutta viime vuosina kerrostaloissa ovat yleistyneet myös maalämpöjärjestelmät.

”Poistoilmalämpöpumput ovat kasvattaneet suosiotaan merkittävästi 15 viime vuoden aikana, mutta kovin yleisiä ne eivät vielä ole taloyhtiöissä. Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokyselyyn vastanneiden joukossa poistoilmalämpöpumppu oli noin 15 prosentissa kerrostaloyhtiöitä.”

Pylsy kertoo, että poistoilmalämpöpumppuhankkeen kustannukset kerrostalossa ovat tyypillisesti sata tuhatta euroa ja siitä ylöspäin. Aivan pienessä kohteessa investointi ei ole välttämättä taloudellisesti kannattava. ”Noin parinkymmenen asunnon rakennuksessa poistoilmavirta alkaa jo olla riittävän suuri, jotta lämmön talteenotto on taloudellisesti järkevää.”

Myös LTO-hankkeiden takaisinmaksuajoissa on isoja vaihteluja. Tähän vaikuttaa muun muassa kaukolämmön hinta eri paikkakunnilla. ”Usein puhutaan 10–15 vuoden takaisinmaksuajoista. Mitään pikavoittoja taloyhtiö ei lämmön talteenotolla saavuta”, Pylsy sanoo.

Hankkeen kannattavuus laskettava huolella

LTO-hankkeen taloudellisen kannattavuuden arviointi on haasteellista myös siksi, että energian tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida. ”Taloyhtiöille euromääräiset hyödyt ovat tärkeitä. Siksi LTO-hankkeiden toteuttaminen vaatii huolellista ennakkosuunnittelua ja laskelmia.”

Pylsy korostaa myös uuden järjestelmän toimivuuden varmistamista käyttöönoton jälkeen. Jo suunnitteluvaiheessa taloyhtiössä tulee sopia, kuka vastaa järjestelmän toiminnan seuraamisesta ja häiriötilanteisiin reagoinnista.

”Vain näin voidaan varmistaa, että kalliista investoinnista saadaan suunniteltu hyöty irti. Useita lämmönlähteitä hyödyntävät energiajärjestelmät ovat usein monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden hallinta vaatii hyvää osaamista.”