Kylmäalan valvonta nojaa pitkälti omavalvontaan

Monessa EU-maassa kylmäaineiden salakuljetus ja laiton kauppa ovat nousseet otsikoihin. Suomessa kylmäaineiden pimeistä markkinoista on toistaiseksi vähän havaintoja. Myös muuta säännösten vastaista toimintaa kylmäalalla tulee ilmi suhteellisen harvoin. Näin arvioivat KylmäExtran haastattelemat suomalaiset viranomaiset.

Kylmäalan ja kylmäaineiden käytön valvonta on jaettu usealle viranomaiselle. Suomen ympäristökeskus (Syke) valvoo EU:n F-kaasu- ja otsoniasetusten noudattamista. Tullin vastuulla on maahantuonnin, kauttakuljetusten ja maastaviennin valvonta. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) myöntää pätevyydet kylmäalan yrityksille ja ammattilaisille. Se myös pitää näistä pätevyyksistä rekisteriä.

Syken erityisasiantuntija Annika Johansson kertoo, että kylmäaineiden käytön kenttävalvontaa on hajautettu myös paikallisille viranomaisille. ”Esimerkiksi laitteiden vuototarkastukset ja huoltokirjanpidon valvontavastuu on kuntien terveydensuojelua ja elintarvikevalvontaa harjoittavilla viranomaisilla muiden töiden ohessa.”

Valvontaa keskittyy riskikohteisiin

Uusi F-kaasuasetus rajoittaa voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kylmäaineiden käyttöä ja kieltää neitseellisen aineen käytön huollossa kokonaan useissa laitteissa siirtymäaikojen jälkeen. Se tuo uusia velvoitteita alan maahantuojille, viejille ja myyjille. Myös kylmälaitteiden omistajien, asentajien ja huoltajien on täytettävä uudet vaatimukset.

”Uuden asetuksen myötä yhä useampi laite on valvonnan piirissä. Viranomaiset myös vaihtavat tietoa entistä tiiviimmin keskenään”, Annika Johansson kertoo.

Viranomaisarvioiden mukaan kylmäalan toiminta Suomessa tapahtuu pääasiassa säädösten mukaisesti. ”Ala on kuitenkin laaja, ja eri kokoisia toimijoita on paljon. Siksi yksittäisiä puutteita tulee aina ilmi.”

Johansson korostaa, että valvonnan tarkoitus on ympäristölle haitallisten päästöjen vähentäminen ja niiden ennaltaehkäisy. Riskiperusteisessa valvonnassa arvioidaan, missä on suurin todennäköisyys laajamittaisille päästöille tai omaisuudelle ja terveydelle koituville vahingoille. ”Valvontakohteita ei valita sattumalta.”

Harva rikkomus etenee rikostutkintaan saakka

Erityisen tarkkaan syyniin joutuvat esimerkiksi laitteet, joissa on suuria määriä F-kaasuja. ”Valvonnan tavoitteena on tunnistaa poikkeamat ja puuttua niihin oikeassa mittakaavassa. Pienemmissä rikkomuksissa toimijalle annetaan yleensä tilaisuus korjata toimintansa viranomaisten ohjeistuksen pohjalta.”

Tarvittaessa Syke voi antaa hallinnollisia määräyksiä ja esimerkiksi kieltää säännösten vastaisen kylmäaineen tai laitteen käytön tai myynnin. Määräystä on mahdollista tehostaa uhkasakolla.

”Vakavammissa tapauksissa valvontaviranomainen voi tehdä tutkintapyynnön poliisille, joka käynnistää rikostutkinnan”, Annika Johansson kertoo.

Ympäristönsuojelulain rikkomisesta tai EU:n otsoni- ja F-kaasuasetusten velvoitteiden laiminlyönnistä rangaistuksena voi saada sakkoa tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistuksen. ”Rikostutkintaan meneviä tapauksia Suomessa on kuitenkin vähän.”

Johansson korostaa, että viranomaistyöhön kuuluvat myös neuvonta ja viestintä. Syke on muun muassa julkaissut uuden F-kaasuasetuksen mukaisen valvontaohjeen, joka on tarkoitettu viranomaisten ohella kylmäalalla toimiville yrityksille ja F-kaasuja sisältävien laitteiden omistajille. ”Yritysten ja muiden toimijoiden on tunnettava velvoitteensa, jotta niitä voidaan noudattaa.”

Kylmäala valvoo pitkälti itse itseään

Kylmäaineiden käytön valvonta perustuu Suomessa pitkälti alan yritysten omavalvontaan. Esimerkiksi F-kaasuja ja niitä sisältäviä laitteita myyvän tukkukaupan on varmistuttava, että tuotteita ostava kylmäliike täyttää pätevyysvaatimukset ja hallitsee asennustyöt. Maahantuojan on myös pidettävä kirjaa myydyistä F-kaasuista.

”Jos yritys ylittää F-kaasuissa tuontikiintiönsä, EU:n komissio vähentää seuraavasta myönnettävästä kiintiöstä ylityksen määrän kaksinkertaisena”, Johansson mainitsee.

Hänen mukaansa Syke valvoo kylmäaineiden myyntiä ja käyttöä pääasiassa reaktiivisesti. Valvontatoimet käynnistyvät usein silloin, kun viranomainen saa vihjeen mahdollisesta lainvastaisesta toiminnasta.

Syke tekee kuitenkin myös oma-aloitteista valvontaa. Tullin kanssa on esimerkiksi toteutettu tehovalvontaa, jonka kohteena ovat olleet EU:ssa kielletyt kertakäyttöiset kylmäainesäiliöt. Syke on myös käynyt läpi ilmalämpöpumppuja myyviä ja asentavia yrityksiä ja tarkastanut niiden kirjanpitoja ja pätevyyksiä. 

”Yhteistyötä tehdään myös muiden EU-maiden viranomaisten ja Euroopan komission kanssa. Tiedonvaihto on tärkeää erityisesti kylmäaineiden maahantuonnissa.”

Tulli tutkinut kolmea salakuljetusta

HFC-aineiden tuonti EU:hun edellyttää, että yritys on rekisteröitynyt Euroopan komission F-kaasuportaaliin ja sillä on maahantuontiin riittävä kiintiö. Tulli tarkistaa tiedot ennen kuin kylmäainetta saa tuoda maahan.

Tulli valvoo HFC-yhdisteiden ja otsonikerrosta heikentävien aineiden tuontia ja vientiä pääosin yritysten tekemien tulli-ilmoitusten avulla. Automatisoidussa tietojen tarkistuksessa hyödynnetään F-kaasuportaalia.

”Vientiä tai tuontia ei hyväksytä ilman voimassa olevia ja riittäviä lupia, kiintiöitä tai rekisteröintejä. Tulli tekee myös fyysisiä tavarantarkastuksia riskiperusteisesti. Aineista otettuja näytteitä voidaan tutkia Tullilaboratoriossa”, Tullista kerrotaan.

Tulli vastasi KylmäExtran kysymyksiin sähköpostitse. Viime vuosina on tullut ilmi kolme tapausta, jotka Tulli on tutkinut salakuljetuksena, ympäristön turmelemisena, ympäristönsuojelulain rikkomisena ja lievänä säännöstelyrikoksena.

”Näissä tapauksissa tuotteita oli tuotu yksityiskulutukseen ja yhtiön käyttöön. Motiivina on ollut taloudellisen hyödyn saaminen”, Tulli toteaa.

Tukes kiirehtii hakemaan uusia pätevyyksiä

Tukes valvoo kylmäalan yritysten ja henkilöiden pätevyyksiä rekisteröinnin, todistusten ja asiakirjavalvonnan kautta. Ennen kylmäalan töiden aloittamista yrityksen on haettava Tukesilta rekisteröintiä kylmälaiteliikkeeksi. Tämä edellyttää muun muassa pätevää vastuuhenkilöä, ammattitaitoista henkilöstöä ja tarvittavia työvälineitä.

Kylmäalan henkilöpätevyys vaaditaan kylmälaitteiden asennus-, huolto-, vuototarkastus- ja kylmäaineiden talteenottotöihin. Tukesilta haettava pätevyys osoitetaan tutkinnolla tai ajoneuvojen ilmastolaitehuollossa hyväksytysti suoritetulla pätevyyskokeella.

Tukesin ryhmäpäällikkö Markus Kauppinen odottaa lähivuosista kiireisiä, sillä uuden F-kaasuasetuksen myötä kylmäalan ammattilaisten henkilöpätevyydet muuttuvat määräaikaisiksi. Pätevyys on päivitettävä viimeistään 12.3.2029 mennessä. ”Pätevyysvaatimukset myös laajenevat henkilöihin, jotka käsittelevät hiilivetyjä, hiilidioksidia ja ammoniakkia”, Kauppinen kertoo.

Tukesin suurin huolenaihe on, että kylmäalan ammattilaiset lykkäävät pätevyyksien hakemisen viimeiseen vuoteen. ”Ruuhkien välttämiseksi kannattaa lähteä liikkeelle hyvissä ajoin”, Kauppinen vinkkaa.

Tukesin rekisterissä on runsaat 30 000 pätevyyden saanutta kylmäalan ammattilaista. Yli kolme kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennukseen, huoltoon ja korjaukseen oikeuttavia henkilöpätevyyksiä on noin 4 200 ja alle kolmen kilon kylmäaineen pätevyyksiä 9 200 kappaletta. Loppuosa pätevyyksistä on ajoneuvojen ilmastointilaitteiden huoltajilla.

”Pätevyyden hakeneita yrityksiä Tukesin rekisterissä noin 9 400 kappaletta. Suuri määrä johtuu siitä, että iso osa alan toimijoista on yhden tai muutaman työntekijän yrityksiä.”

Kylmäaineiden tukkukauppa vaatii sääntelyn tarkkaa tuntemista

Kylmäaineita myyvälle tukkuliikkeelle säännösten täyttäminen ja niiden rajoissa toimiminen vaativat lainsäädännön hyvää tuntemusta. Etenkin F-kaasuasetukseen tulee uusia muutoksia ja kiristyksiä.

”Siksi tietoja pitää päivittää jatkuvasti”, tukkuliike Darmentin kemisti Eero Korhonen sanoo. Yrityksen toimitusjohtaja Markku Parviainen huomauttaa, että säännösten ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen edellyttää kylmätekniikan laajaa tuntemista. Laitevalikoimakin muuttuu jatkuvasti, joten myös tuotetuntemusta on koko ajan päivitettävä.

”Henkilöstöämme koulutetaan aktiivisesti, jotta tuote-, valintaohjelma- ja säännöstiedot pysyvät ajan tasalla”, Parviainen sanoo.

EU:n F-kaasuasetuksen ohella tukkuliikkeen on huomioitava muun muassa kemikaalien käyttöä rajoittava REACH-asetus, pakkausmerkintöjä sääntelevä CLP-asetus ja vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeva ADR-sopimus. Kylmäaineiden käsittelyyn vaikuttavat myös Suomen ympäristönsuojelu- ja jätelaki.

Kylmäaineiden tuontikiintiöt EU-alueelle pienenevät aiempaa nopeammalla aikataululla. Se saattaa vaikuttaa kylmäaineiden saatavuuteen ja tuo hintoihin nousupainetta. Myös uudet kiintiömaksut nostavat kylmäaineiden hintoja.

Darmentin myyntijohtaja Petri Stolt korostaa muutosten huolellista ennakointia. Asiakkaita on pystyttävä neuvomaan, jotta he tekevät järkeviä ostoksia, eikä laitteiston käyttöikä jää lyhyeksi muuttuvien säännösten vuoksi.