Kylmäaineiden murros heittää haasteen pelastuslaitoksille

Helsingin pelastuslaitos sai tammikuussa hälytyksen Helsingissä Kaarelan jäähallille, jossa oli tapahtunut ammoniakkivuoto. Pelastajat tyhjensivät ja eristivät alueen. Yhdessä kylmäalan ammattilaisten kanssa vuoto saatiin nopeasti tukittua. Ihmisille tai ympäristölle ei aiheutunut vaaraa.

Jäähallien tai teollisuuslaitosten ammoniakkivuodot ovat yleisimpiä kylmäaineisiin liittyviä onnettomuustilanteita, joihin tarvitaan pelastuslaitoksen apua. Onneksi niitäkin sattuu Suomessa suhteellisen harvoin, arvioi kemikaali- ja räjähdevalvontaan erikoistunut paloinsinööri Anssi Ylhä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

”Kokonaisriskin kannalta ehkä vakavimmat seuraukset saattaisivat syntyä isoissa tekojäätiloissa, joissa ammoniakin vuotaminen ja suurten ihmismäärien turvallinen poistuminen voisivat aiheuttaa vakaviakin henkilövahinkoja.”

Samaan hengenvetoon Ylhä kuitenkin huomauttaa, että säännösten mukaan toteutettu ja asianmukaisesti ylläpidetty ammoniakkilaitos on turvallinen käyttää. ”Ammoniakki on siinäkin mielessä turvallinen, että sen ominaistuoksu ja matala hajukynnys antavat yleensä aikaa pelastautua ennen kuin pitoisuudet nousevat seurauksiltaan vakaviksi.”

Kylmäaineen luonne vaikuttaa pelastustoimiin

Pelastuslaitokset hoitavat kylmäaineisiin liittyviä onnettomuustilanteita, kuten vuotoja ja tulipaloja. Niiden vastuulla on myös vaarallisten kylmäaineiden varastoinnin ja käytön valvonta.

Anssi Ylhä sanoo, että pelastusviranomaisilla on vaarallisia aineita varten vakiintuneet ja ennalta määritellyt toimintamallit. Ne riippuvat aineen vaaraominaisuuksista ja tilanteen laajuudesta. ”Prioriteetti kaikissa onnettomuustehtävissä on pelastaa vaarassa olevat ihmiset ja siirtää heidät turvalliselle alueelle.”

Onnettomuustilanteessa toimintamalliin vaikuttaa oleellisesti saatu tieto laitoksen kylmäaineen ominaisuuksista. ”Kylmäaineiden R-alkuiset numerot eivät ole välttämättä pelastusviranomaisille tuttuja. Varoitusmerkinnät kertovat meille usein enemmän aineen vaaraominaisuuksista.”

Kylmälaitoksen onnettomuustilanteessa haasteena voi olla, ettei häiriön syytä ole helppo paikallistaa. Erilaisia laitteita, venttiileitä ja putkistoja on paljon. Lisäksi häiriön vaikutus saattaa ilmetä etäällä itse viallisesta laitteesta.

Isojen laitosten prosessiautomaatio on toteutettu yleensä niin, että häiriötilanteissa järjestelmät pysäyttävät toimintojaan ja ajavat niitä turvalliseen tilaan. Tilanteen ottaminen haltuun voi kuitenkin vaatia pelastajilta kemikaalisukellusta, mihin tarvitaan riittävät suojavarusteet ja paineistetut hengityssuojaimet. ”Pelastuslaitoksilla kemikaalisukelluksia harjoitellaan säännöllisesti.”

Suuret kylmälaitokset luvanvaraisia

Vaarallisten kylmäaineiden käytöstä ja varastoinnista on tehtävä paikkakunnan pelastuslaitokselle kemikaali-ilmoitus, jos aineiden määrä ylittää tietyt rajat. Pelastuslaitos tekee kohteelle kemikaalipäätöksen ja suorittaa käyttöönottotarkastuksen. Laajamittainen kylmäaineiden käyttö ja varastointi edellyttävät Tukesin hyväksyntää.

”Isommat laitokset tai kylmäainevarastot tarvitsevat luvan, jolloin ne päätyvät pelastusviranomaisten valvonta- ja kohdetietoihin. Heillä ei ole kuitenkaan välttämättä tietoa pienemmistä kohteista, joissa terveydelle vaarallinen kylmäaine voi olla pelastajillekin työturvallisuusriski”, Anssi Ylhä huomauttaa.

Hänen mukaansa pienempien kylmälaitteiden syttyviä kylmäaineita pelastustoimi ei ole ainakaan vielä tunnistanut merkittäväksi riskiksi. ”Toki pienetkin täytösmäärät voivat sopivissa olosuhteissa syttyä vuodon yhteydessä ja aiheuttaa näin ikäviä seurauksia.”

Kylmäaineiden muutos tuo uusia haasteita

Anssi Ylhä korostaa, että ammoniakin ohella kylmälaitteistojen ja lämpöpumppujen F-kaasut, hiilivedyt ja hiilidioksidi voivat aiheuttaa tulipalo-, räjähdys- tai myrkytysvaaran. Pelastusalan ammattilaistenkin on syytä tiedostaa, että kylmäaineet ovat läsnä kaikkialla.

Ylhän mukaan uuden F-kaasuasetuksen vauhdittama kylmäainekentän murros on iso haaste myös pelastuslaitoksille, kun kylmälaitoksia saneerataan ja laitteissa otetaan käyttöön uusia kylmäaineita. ”Pelastusalallakaan on tuskin yhtenäistä käsitystä muuttuneista riskeistä.”

Ylhä pohtii, että painopisteen siirtyminen luonnollisiin kylmäaineisiin ja uusiin kylmäaineseoksiin voi tuoda mukanaan uusia vaaran paikkoja. Uusien kylmäaineiden syttyvyys ja myrkyllisyys saattavat olla erilaisia käytöstä poistuviin kylmäaineisiin verrattuna.

Kylmälaitoksen kunnosta pidettävä huolta

Anssi Ylhä korostaa onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, jossa kylmäalan ammattilaisilla ja kylmälaitosten omistajilla on keskeinen rooli. Hänestä tärkeintä on, että kylmälaitteet asennetaan ja ylläpidetään valmistajien ohjeiden ja säädösten mukaisesti.

Ylhän mukaan kylmälaitestandardi EN 378 on tärkeä apuväline, jonka noudattaminen auttaa nostamaan jäähdytyslaitteiden turvallisuustasoa ja estämään onnettomuuksia. Standardin mukaan toteutettuna syntyy teknisesti hyviä kylmälaitoskokonaisuuksia. 

Haasteita voi syntyä, jos laitoksen haltija ei tunnista riittävästi ikääntyvän laitoksensa huollon ja kunnossapidon velvoitteitaan. Silloin laitokselle määritellyt määräaikaistoimenpiteet saattavat jäädä tekemättä.

”Oikean ylläpidon merkitystä onnettomuuksien ehkäisyssä ei voi koskaan korostaa liikaa. Kylmälaitos ei toimi turvallisesti ikuisesti, vaan sitä on huollettava säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaan ja huolehdittava lakisääteisistä tarkastuksista.”

Huolto on syytä ulkoistaa ammattilaisille. Haltijalla tulee olla kuitenkin käsitys ja tieto siitä, että laitokselle tehdään kaikki toimivuutta ja turvallisuutta palvelevat toimenpiteet määräajoin. ”Valmistumisen jälkeen laitoksen haltijan on ymmärrettävä kokonaisvastuunsa. ”

Ylhä kehottaa ottamaan selvää myös kylmälaitteiden huolloissa ja korjauksissa tarvittavien kylmäaineiden asianmukaisesta varastoinnista. Niiden käsittelyssä on aina varmistettava palo- ja painelaiteturvallisuus.

Paikalliset pelastusviranomaiset neuvovat mielellään asiassa etukäteen. Näin vältytään tilanteilta, joissa vaikkapa toimitilojen palotarkastusten yhteydessä tulee jälkikäteen esille säädösten vastaisia varastointiratkaisuja.