Kylmän ammattilaiseksi käytännönläheisesti

Helsingissä Taitotalon Pitäjänmäen toimipisteen kylmätyösalissa kuuluu iloinen puheensorina, kun tulevat kylmäasentajat perehtyvät päivän aiheeseen ensin teorian kautta.

”Tunnin luennon jälkeen siirrymme työsaliin, jossa meillä on kaikki alalla eteen tulevat laitteet ja työkalut. Harjoittelemme putkivetoja, komponenttien vaihtoa, asennuksia ja käyttöönottoa. Teoria ja käytäntö käyvät koko opintojen ajan käsikädessä”, kylmän kouluttaja Onni Hytti vakuuttaa.

Pitäjänmäellä on maaliskuussa käynnissä kaksikin kylmäasentajakoulutusta, joista toinen käynnistyi syksyllä ja toinen kevään korvalla. 

Laaja valikoima kylmäkoulutusta

Taitotalo on Suomen suurin ammatillinen aikuisten kouluttaja, jonka valikoimasta löytyy lähes 90 tutkintoa, yli 60 ammatillista sertifikaattia ja reilut 600 eri ammattialojen lyhytkoulutusta. Taitotalossa voi opiskella kylmäasentajaksi tai lämpöpumppuasentajaksi talotekniikan perus- ja ammattitutkinnon koulutusohjelmissa, oppisopimuksella ja rekrykoulutuksessa. Talotekniikan perustutkinnon osatutkintona voi suorittaa myös pienkylmälaitteiden asennus- ja huolto -osatutkinnon. 

Ilmalämpöpumppuasentajille on sekä ilta- että päiväkursseja. Kymmenen päivän kurssilla käydään läpi sekä ilmalämpöpumppujen että pienkylmälaitteiden asennus, käyttö ja huolto.

Perustutkinnon suorittaneet kylmäasentajat voivat opiskella myöhemmin Taitotalossa työssä käynnin aikana tutkinnon osia ammattitutkintoa varten. 

Uusin opiskelijoiden ryhmä on pätevyyspäivityskoulutuksiin tulevat ammattilaiset. Taitotalosta löytyy päivityskoulutukset A1/A1A ja A2/A2A pätevyyksiin. Pitäjänmäen kylmäsaliin saatiin kesällä 2025 hiilidioksidilaitos, ja sekä Helsingin että Oulun toimipisteisiin on rakennettu ATEX-tilat hiilivetykylmäaineita varten. 

Työntekijöitä Taitotalossa on talotekniikan puolella yhteensä noin 30, mutta varsinaisia kylmäkouluttajia heistä on viisi. Työkokemusta todella laajalta alueelta heillä on yhteensä lähes 200 vuotta. Kylmämestari Hannu Sievisellä ja Heikki Kolehmaisella on lisäksi sähköalan kokemus, Jesse Laatikainen ja Jarmo Mäenpää puolestaan ovat diplomi-insinöörejä. Onni Hytillä itsellään on ylikonemestarin tausta ja työkokemusta paitsi laivoilta, myös kylmän parissa toimimisesta ja kylmän kouluttamisesta amerikkalaisissa vankiloissa.

Kylmäala kiinnostaa

Kylmäalan ammatilliseen aikuiskoulutukseen on tunkua, sillä alalla riittää tulevaisuudessa hyvin töitä. Tuoreimmalle, keväällä käynnistyneelle kurssille oli 80 hakijaa, joista 45 kutsuttiin haastatteluun. ”Voimme ottaa opiskelemaan vain 15, jotta työsaleissa opiskeleminen on kaikille mielekästä”, Hytti pahoittelee. 

Hakijat ovat alanvaihtajia ja monilla on sähkö- tai putkiasentajatausta. Opetus Taitotalossa on suunniteltu työelämälähtöiseksi ja joustavaksi. Vaikka liikkeelle lähdetään teoriasta, käytäntö otetaan saman tien mukaan. Työsali tuleekin tutuksi jo toisella opiskeluviikolla.

Keväällä aloittaneilla on neljän kuukauden intensiivisen opiskelun jälkeen edessä kuukauden kesäloma, sen jälkeen kahden viikon kertaus Taitotalolla ja kymmenen viikon harjoittelu yrityksessä. Harjoittelussa tulee suorittaa asennusnäyttöjä, jotka dokumentoidaan yksityiskohtaisesti. 

Hytti korostaa, että asentajat pyritään kouluttamaan siten, että he todella ymmärtävät työtään ja osaavat tehdä hyviä kylmäasennuksia siten, että laite asennuksen jälkeen toimii 25 vuotta. 

Viime vuoden elokuusta lähtien kaikki valmistuneet ovat saaneet uuden asetuksen mukaiset kylmäluvat. ”He, jotka ehtivät valmistua hieman liian aikaisin, tulivat takaisin tenttimään saadakseen pätevyyspäivitykset.”

Takaisin teknisiin kädentöihin

Yksi alkukeväästä Taitotalossa opintonsa aloittaneista on mäntsäläläinen pian 40 vuotta täyttävä Joonas Kalliokoski. Kalliokoski ehti työskennellä 14 vuotta VR:llä ensin veturinkuljettajana ja sittemmin henkilöstösuunnittelijana, kunnes talosta vähennettiin väkeä. Työskenteleminen kaverin firmassa ilmalämpöpumppujen huoltopesuja tekemässä sai hänet kiinnostumaan kylmäaineista ja -laitteista. ”Ryhdyin etsimään netistä tietoa ja opiskelemaan itsekseni alaa.”

Kalliokoski kiittää kouluttajien syvällistä ja monipuolista kylmäntietämystä.

Kalliokoski on suorittanut ammattikoulussa autokorikorjaajan ammattitutkinnon. Hän on harrastanut autojen rakentelua ja traktoreiden ja pienkoneiden korjaamista, joten teknistä osaamista hänellä siis on jo ennestään. ”Kaipasin veturinkuljettajana käsillä tekemistä.”

Laajasti kylmäalasta kiinnostunut mies haluaisi jatkossa tehdä työtä mahdollisimman monenlaisen kylmän parissa. Jatko-opinnot eivät suinkaan ole poissuljettuja. Ensin hän kuitenkin haluaa oppia tekemään kylmäasennuksia kunnolla ja ymmärtämään järjestelmiä syvällisemmin.

”Veturikoulussa kävimme sähköä myös läpi, mutta sähkölupiin se ei tietenkään vielä riitä”, hän sanoo. ”Kyllä minä nekin haluaisin vielä jossain vaiheessa suorittaa.”