Kauppa näyttää tietä energiankierrätyksessä

HOK-Elannon vanhempi kylmätekniikan asiantuntija Mikko Keitaanranta esittelee tuloksia, joihin kaupan energiaremonteissa on parhaimmillaan mahdollista päästä. S-market Mäntsälässä toteutettiin vuonna 2021 perusteellinen saneeraus, jonka jälkeen myymälän vuosittainen kaukolämmön kulutus väheni noin 92 prosenttia ja kylmälaitteiden sähkönkulutus noin 35 prosenttia.

”Koko myymälän sähkönkulutus putosi noin 15 prosenttia, vaikka kiinteistöön asennettiin kaksi 40 kilowatin lämpöpumppua”, Keitaanranta sanoo.

Myymälän uudet kylmäkalusteet kuluttavat vanhoja laitteita huomattavasti vähemmän energiaa. Suurin merkitys on kuitenkin tehokkaalla energiankierrätysjärjestelmällä, joka on syntynyt HOK-Elannon oman kehitystyön tuloksena.

Kaukolämpöä kuluu vain paukkupakkasilla

S-market Mäntsälässä kylmä tuotetaan hiilidioksidia kylmäaineena käyttävällä booster-koneikolla. Siinä on kylmäpuolta varten neljä kompressoria, joiden jäähdytysteho on yhteensä 135 kW. Pakkasta tuottaa kolme kompressoria, joiden yhteenlaskettu jäähdytysteho on 35 kW.

Kylmäkoneikon lauhdelämmön talteenottoa varten järjestelmässä on kaksi lämmönvaihdinta. Tulistuksenpoistovaihdinta pitkin kylmäaineen tulistuslämpö ohjataan suoraan lämmityspiiriin. Jäljellä oleva lauhdelämpö menee alijäähdytysvaihtimen kautta lämpöpumpuille ja edelleen lämmityspiiriin lämmittämään kiinteistöä ja käyttövettä.

”Täydessä lämmitystilanteessa myös kylmäkoneiston ulkoilmassa oleva ’kaasunjäähdytin’ on ohitettuna. Yhtään lauhdelämpöä ei poistu kiinteistön ulkopuolelle”, Keitaanranta sanoo.

Lauhdelämmön ohella myös myymälän poistoilmasta lämpö otetaan talteen. ”Tehokkaan energiankierrätyksen ansiosta myymälä on lämmön suhteen lähes omavarainen. Vain kovimmilla pakkasilla tarvitaan lisäksi kaukolämpöä.”

Energiatehokkuutta voi edelleen parantaa

Mikko Keitaanranta uskoo, että myymäläkiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan viedä vieläkin pidemmälle. ”Tehokkaan LTO:n ansiosta myymäläkiinteistö ei tarvitse välttämättä maalämpöjärjestelmää tai kaukolämpöliittymää, jolloin päästään merkittäviin kustannussäästöihin.”

Tällainen kohde on esimerkiksi HOK-Elannon syksyllä avaama S-market Helsingin Suutarilassa. Kiinteistöllä ei ole kaukolämpöliittymää, sillä hukkalämmön lisäksi lisälämpöä tarvitaan vain kovimmilla pakkasilla ja se tuotetaan sähkökattilalla.

Keitaanrannan mukaan ensimmäisenä talvena sähkön kulutus oli vain muutaman kymmenen megawattitunnin luokkaa. ”Etenkin uusissa rakennuksissa lämpöhäviöt ovat pienet. Niihin on myös mahdollista asentaa ilmalämmitystä energiatehokkaampi lattialämmitys.”

Maalämpö kannattaa isommissa kohteissa

Keitaanranta sanoo, että pienemmissä kohteissa maalämpöjärjestelmä ei ole välttämättä taloudellisesti kannattava investointi. Sen sijaan kauppakeskusten kaltaisissa isommissa kiinteistöissä maalämpö on hyvä vaihtoehto, jos lämpökaivojen poraaminen on tontilla mahdollista.

HOK-Elanto omistaa osan kauppakiinteistöistä itse. Osa myymälöistä on vuokratiloissa, joiden ylläpidosta osuuskauppa vastaa. Osassa ylläpidosta vastaa vuokranantaja.

”Energiaratkaisut vaihtelevat hieman kohteen mukaan, mutta tavoitteena on hakea aina kokonaistaloudellisesti toimivin ratkaisu. Yleensä energiajärjestelmät ovat hybridejä, jolloin eri lähteistä saatu hukkalämpö johdetaan lämpöpumpulle ja edelleen kiinteistön lämmitykseen.”

Uudiskohteissa lämmön talteenotto on kuvassa mukana yleensä silloinkin, kun kiinteistön rakennuttaja on muu kuin HOK-Elanto. ”Hankkeen suunnittelijat kysyvät jo hyvin varhaisessa vaiheessa, olisivatko kaupan lauhdelämmöt hyödynnettävissä samaan rakennukseen tulevien asuntojen tai liiketilojen lämmitykseen.”

Vähittäiskaupalla menossa isot uudistukset

HOK-Elannon tavoin myös muissa S-ryhmän kaupoissa on otettu viime vuosina isoja edistysaskelia lämmön talteenotossa. Merkittävään energiatehokkuuden parantamiseen on ylletty myös Keskon ja Lidlin myymälöissä.

Vähittäiskaupan energiahankkeet liittyvät oleellisesti EU:n uuden F-kaasuasetuksen vaatimuksiin, joiden mukaan korkeamman ilmastolämmitysvaikutuksen eli korkean GWP-arvon kylmäaineiden käytöstä on luovuttava vuoteen 2030 mennessä. Elintarvikkeita myyvien myymälöiden kylmälaitoksissa ja -laitteissa on käytetty perinteisesti asetuksen alaisia R404A-kylmäaineita.

Mikko Keitaanranta arvioi, että HOK-Elannon 213 kauppapaikasta jo noin kolme neljäsosaa käyttää luonnollisia kylmäaineita. Laiteuusinnoista on laadittu tiekartta, jonka mukaan lopuistakin F-kaasuasetuksen alaisista kylmäaineista luovutaan määräaikaan mennessä.

”Kylmäaineita vaihdetaan suunnitelmallisesti yleensä silloin, kun vanhojen kylmäkalusteiden vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi. Saneerauksen yhteydessä katsotaan aina myös lämmön talteenottoa ja energiatehokkuuden parantamista laajemminkin”, Keitaanranta kertoo.