Sitkeys toi Vahterukselle paalupaikan globaalimarkkinoilla

Amerikassa globaaleiksi markkinajohtajiksi nousseita yrityksiä on perustettu autotallissa, mutta Suomessa menestystarina voi lähteä liikkeelle myös vanhasta navetasta. Uudenkaupungin Kalannissa toimiva Vahterus on noussut 30 toimintavuotensa aikana maailman suurimmaksi toimijaksi hitsattujen levylämmönsiirtimien teknologiassa.

Alku oli kuitenkin vaatimaton. Yrityksen perustaja Mauri Kontu kertoo, että toiminta lähti liikkeelle hänen kotitilallaan Vahteruksen kylässä. Navetassa töitä tehtiin aluksi kolmen hengen voimin. Vaimo Sinikka oli yrityksen ensimmäinen toimitusjohtaja ja on edelleen talousjohtaja.

”Keskeinen oivallus oli kehittämämme uusi tekniikka, jossa lämmönsiirtimessä on täysin hitsattu rakenne ilman tiivistettä. Se oli tiettävästi ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Ratkaisun ansiosta laitteesta saatiin kestävä kaikissa olosuhteissa”, Kontu muistelee.

Hänen mukaansa ajatuksena oli tutkia, voisiko putkisiirtimen paineen ja lämpötilan keston yhdistää levylämmönsiirtimen hyviin lämmönsiirto-ominaisuuksiin. Tavoitteena oli luoda uuden sukupolven tuote monipuolisiin käyttökohteisiin.

”Innovaation keskeisin oivallus on täysin hitsattu rakenne. Näin siirtimestä voitiin jättää pois tiiviste, joka kuluu vaativissa käyttöolosuhteissa ja voi rikkoutuessaan aiheuttaa vuotoja.”

Vahteruksen kehittämä lämmönsiirrin koostuu hitsatusta levypakasta, joka sijoitetaan vahvan paineastiaputken sisään. Näin saadaan rakenteeltaan kestävä, kompakti ja turvallinen lämmönsiirrin.

Messujen kautta maailmalle

Tuotekehityksessä auttoi Konnun työkokemus tiiviisteellisen levylämmönsiirtimen suunnittelusta ja valmistuksesta Rauma-Repolan Uudenkaupungin telakalla. Vanhoista verkostoista löytyivät myös ensimmäiset asiakkaat. ”Näin saimme ensimmäiset asiakasyritykset, jotka uskalsivat ottaa uuden tuotteen käyttöön.”

Kontu ymmärsi heti alussa, että innovaatiota on markkinoitava aktiivisesti maailmalla. Pienen ja tuntemattoman suomalaisyrityksen oli turha kolkutella suurten pelureiden ovia, joten keskeiseksi etenemistavaksi valittiin alan kansainväliset messut.

Kontu myöntää, että määrätietoisen työn ohella mukaan mahtuu paljon sattumaa ja onneakin. Vahteruksen ständin ohi sattui kävelemään messuilla oikeita henkilöitä, jotka pysähtyivät ja innostuivat suomalaisyrityksen tuotteista.

Megatrendeistä vauhtia tulevaan kasvuun

Konnun mielestä oleellista yrityksen kasvulle on ollut pääsy yhteistyöhön suurten kansainvälisten teollisuusjättien kanssa. ”Se on lisännyt uskottavuutta, jonka ansiosta asiakaskontaktit syntyvät nyt jo helposti”, Kontu sanoo.

Vahteruksen valmistamia levylämmönsiirtimiä käytetään jäähdytyssovelluksissa, prosessi- ja kemianteollisuudessa sekä voimalaitoksissa. Voimakkaasti kasvavia alueita ovat lämpöpumppujärjestelmien ohella myös nesteytettyä kaasua kuljettavat alukset.

Kontu laskee, että 30 vuoden aikana Vahterus on toimittanut yli 60 000 Plate & Shell -lämmönsiirrintä ympäri maailmaa. Vain noin viisi prosenttia vuosituotannosta jää Suomeen.

Vahteruksen ensimmäisen toimintavuoden liikevaihto oli 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 liikevaihto oli jo 48,7 miljoonaa euroa. Ainoan tappiollisen tilikauden hyvin kannattava yritys on tehnyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Vahterusta vastassa globaaleilla markkinoilla ovat kansainväliset suuryhtiöt. Tuotteita luvattomasti kopioivia yrityksiäkin on tullut vastaan. Konnun mukaan kovassa pelissä on menestytty jatkuvalla tuotekehityksellä. ”Peli on kovaa, sillä laadun ohella myös hinta ratkaisee.”

Hän uskoo jatkossakin yrityksensä kasvuun. Sille antaa lisävauhtia ilmastonmuutoksen torjunta ja asiakasyritysten panostukset energiatehokkaaseen ja energiaa kierrättävään teknologiaan. ”Olemme yksi pieni tekijä isossa megatrendissä, mutta kyllä se meidänkin laariimme sataa.”

Kylmäalan osaamisen taso huolestuttaa

Perheyritys Vahterus työllistää noin 350 työntekijää Suomessa sekä toimipisteissään Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Australiassa ja Etelä-Koreassa. ”Minulla on ollut aivan erikoinen onni, että näin hyvä ja osaava porukka haluaa työskennellä yrityksessä”, Kontu sanoo.

Vahterus on panostanut viime vuosina paljon tuotannon automatisointiin. Näin tuotekehitys ja tuotanto on pystytty säilyttämään kotimaassa myös Suomen työvoimakustannuksilla.

Sen sijaan kylmäalatekniikan yleisestä kehityksestä Suomessa ja kotimaisesta osaamisesta Kontu on hyvin huolissaan. ”On valitettavaa, että toimiala on Suomessa muuttunut pitkälti tytäryhtiötaloudeksi. Tämä näivettää alaa todella pahasti.”

Konnun mukaan kehitys näkyy myös kylmäalan koulutuksessa, jota on ajettu alas esimerkiksi yliopistoissa. Aukkoa paikkaa hieman Vakka-Suomen elinkeinoelämän lämpötieteiden lahjoitusprofessuuri Turun yliopistoon. ”Kylmäprosessit ovat yksi professuurin käsittelemistä alueista.”