Huippuunsa viritetty tuotekehitys takaa kilpailukyvyn

Suomesta kylmäalalta löytyy alansa huippuihin kuuluvia tuotekehitys- ja testauslaboratorioita, joissa yritysten innovaatiot hioutuvat tuotteiksi. Kojan, Oilonin ja Vahteruksen ”pellepelottomat” kertovat, mitä työ on käytännössä.

Teksti Matti Remes   Kuvat Koja Oy

Uusi R&D Center on Kojalle iso edistysaskel, sillä nyt kaikki tuotteet voidaan testata jo tuotekehitysvaiheessa, kertoo keskusta vetävä Taru Lähteenmäki. Kuva: Koja Oy

Vaikka Suomessa on melko vähän kotitalouksien kylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen valmistusta, on ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden valmistusta ja tuotekehitystä useammassa yrityksessä. Myös kotitalouksien maalämpöpumppuja valmistetaan muutamassa kotimaisessa yrityksessä ja isompien lämpöpumppujen kehittäjiä ja valmistajia on useampia.

Suomalaiset alan yritykset panostavat vahvasti tuotekehitykseen ja tuotetestaukseen. Alalla on vahva tahtotila pysyä kärkikahinoissa, kun puhutaan osaamisesta ja laadusta.

Koja testaa kaiken saman katon alla

Koja Oy:n alansa huippua edustava R&D Center toi ison parannuksen yhtiön ilmankäsittelylaitteiden tuotekehitykseen ja testaukseen. Nyt koko tuoteperhe voidaan testata saman katon alla.

Harmaa rakennus Tampereen Rantaperkiössä näyttää ulkoapäin tavanomaiselta teollisuushallilta, mutta sen sisältä paljastuu yksi alansa moderneimmista testilaboratorioista. Tämä on Koja Oy:n tuotekehitys- ja testauskeskus R&D Center, jossa testataan suomalaisyhtiön kehittämät ja valmistamat ilmankäsittelylaitteet ja -järjestelmät kiinteistöihin, laivoihin ja teollisuuteen.

R&D Centerin johtaja Taru Lähteenmäki sanoo, että alkuvuodesta 2018 avattu keskus on iso edistysaskel, sillä nyt kaikki tuotteet voidaan testata jo tuotekehitysvaiheessa todellisissa käyttöolosuhteissa. ”Parasta on monipuolisuus. Voimme tehdä kaikki tarvittavat testaukset omin voimin hallituissa oloissa.”

Lisää nopeutta ja tehoa tuotekehitykseen

Testausta ja tuotekehitystä Kojassa on tehty toki paljon aiemminkin, mutta vanhassa laboratoriossa olivat käytössä yksinkertaisemmat laitteet ja menetelmät. Olosuhteitakaan ei voitu samalla tavalla hallita, vaan testejä jouduttiin tekemään enemmän ulkoilman armoilla. Lähteenmäen mukaan osa standardien mukaisista testeistä jouduttiin teettämään ulkopuolisissa laboratorioissa.

”Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että vain valmiita tuotteita testattiin ulkopuolella. Jos tulokset eivät olleet riittävän hyvät, tuotekehitysprosessi jatkui. Nyt aikaa säästyy huomattavasti, kun testauksia voidaan tehdä jo tuotekehitysprojektin aikana.”

Lähteenmäen mukaan aiempaa tehokkaampi ja nopeampi testaus näkyy asiakkaille tuotteiden entistä parempana laatuna. Heille voidaan myös tarjota uusia tuotteita ja järjestelmiä nopeammalla aikataululla.

Järeitäkin järjestelmiä voidaan testata

Uudessa keskuksessa voidaan nyt testata myös kokonaisia isoja ilmankäsittelykoneita aina 8 m3/s ilmamäärään saakka. Testipenkissä testataan eri lämmöntalteenottoratkaisuja, puhaltimia, lämmönsiirtimiä, äänenvaimentimia ja muita ilmankäsittelykoneiden komponentteja niin erikseen kuin myös kokonaisuutena.

”Halusimme mitoittaa testauslaitteet niin, että ne soveltuvat isoillekin laitteille. Näin olemme hyvin kartalla koko tuoteperheen ominaisuuksista”, Lähteenmäki sanoo.

Tutkimuskeskuksessa tehdään tuotestandardien mukaisia testauksia, mutta siellä tehdään myös toiminnallisuuskokeita ja järjestelmätestausta todellisissa käyttöolosuhteissa. ”Lisäksi teemme erikseen testausta erilaisiin asiakasprojekteihin, jotta vaikkapa isoon risteilijään tulossa olevat ilmanvaihtokoneet toimivat mahdollisimman hyvin itse kohteessa”, Lähteenmäki toteaa.

Testiolot vaihtelevat tropiikista pakkasiin

Testattaville ilmankäsittelykoneille voidaan luoda halutut olosuhteet vuodenajasta riippumatta niin raitisilmaan kun poistoilmaankin. Skaala ulottuu tropiikin kosteista ja lämpimistä oloista aina pohjoisen pikkupakkasiin.

”Halutunlaista ilmaa pystytään tuottamaan läpi vuoden isoihin ilmamääriin saakka. Tiedossamme ei ole Euroopassa yhtään laboratoriota, jossa olisi näin isoa järjestelmää”, Kojan kiinteistöratkaisuista vastaava liiketoimintajohtaja Joonas Lius sanoo.

R&D Centerissä on myös kolme testihuonetta pienempien ilmankäsittely- ja jäähdytyslaitteiden testaamiseen. Niihinkin voidaan luoda olosuhteet vapaasti kutakin testausta varten.

Testitilat toimivat myös kaiuntahuoneina, joissa voidaan tehdä tarkkoja akustisia mittauksia. Tätä varten huoneet on rakennettu jousituksen päälle, jotta ympäristön häiriöt ei vaikuta mittaustuloksiin. Tuotekehitys- ja testauskeskuksessa on myös ulkoilmajäähdytteinen testidatasali, jonka yhteyteen on rakennettu lämmön talteenotto.

Lämmönsiirtimiä varten tutkimuskeskuksessa on oma testipenkkinsä. ”Lämmönsiirtimet ovat itse kehitettyjä ja valmistettuja ydinkomponentteja ja olennainen osa ilmankäsittelyn energiankulutusta. Siksi panostamme paljon niiden kehittämiseen”, Lähteenmäki sanoo.

Hänen mukaansa mittaustuloksilla tarkennetaan myös lämmönsiirtimien laskentaohjelmaa. Samalla tutkitaan tulevaisuuden uusia ratkaisuja, joilla voidaan esimerkiksi parantaa energiatehokkuutta. ”Pienikin parannus vaikkapa laivoihin asennettujen jäähdytyspatterien hyötysuhteeseen tuo varustamoille isoja säästöjä”, Lähteenmäki havainnollistaa.

R&D Centeristä löytyy myös protopaja, jossa alustavien ideoiden pohjalta voidaan rakentaa laitteiden yksinkertaisia prototyyppejä tai kokeilla uusia konsepteja ilman pitkällistä suunnittelua. ”Näin lennokkaimpienkin ideoiden kantavuutta voidaan heti testata”, Lähteenmäki sanoo.

Joonas Lius korostaa, että komponenttien ja kokonaisuuksien optimointi sekä elinkaarilaskennan tarkka hallinta vaativat runsaasti mittausdataa. ”Pitkäjänteinen mittaaminen on tärkeää, sillä yksittäisestä mittaustuloksesta ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä”, Lius toteaa.

”Eikä pelkkä mittaaminen yksin riitä, vaan tuloksia ja valtavaa datamäärää on myös osattava analysoida. Tähän olemme panostaneet paljon ohjelmistokehityksessä”, Lähteenmäki lisää.

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa