Katkeamaton kylmäketju takaa maidon laadun

Maidon matka kuluttajan ruokapöytään on monivaiheinen ja vaatii koko ajan katkeamatonta kylmäketjua. Miten kylmää tuotetaan ja käytetään maatilalla ja meijerissä?

Teksti Matti Remes   Kuvat Matti Remes

Osteri, Nita, Oliivi, Polkka, Pinni, Jukurtti… Maanviljelijä Janne Näsi tuntee nimeltä suurimman osan 145-päisestä maitokarjastaan, kun hän seuraa lehmien käyskentelyä pihattonavetassa Hämeenlinnan Tuuloksessa. Välillä joku eläimistä suuntaa kulkunsa lypsyrobotille, jossa kone tyhjentää lehmän utareet 7–8 minuutissa.

”Robotti määrittelee kunkin lehmän lypsyvälin. Mitä enemmän lehmä tuottaa maitoa, sitä useammin se saa käydä lypsyllä. Tavallinen määrä on kolme kertaa päivässä”, Näsi sanoo.

Navetan valvomossa hän esittelee tietokoneruudulta, että yhdellä lypsykerralla lehmästä heruu maitoa tyypillisesti 12–13 litraa. Vuorokaudessa koko karja tuottaa noin 4 000 maitolitraa suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden.

Lypsyrobotilta maito pumpataan 10 000 litran tilasäiliöön. Tästä alkaa maidon monivaiheinen tie kuluttajan ruokapöytään. Siihen tarvitaan kylmää tuotanto- ja kuljetusketjun kaikissa vaiheissa, sillä maito kuuluu herkästi pilaantuviin elintarvikkeisiin.

Meijeri toimittaa maatilalle tilasäiliön. Janne Näsin mielestä oleellista on valmius laitevikojen nopeaan korjaamiseen.

Maidon lämpö hyötykäyttöön

Tilasäiliössä maito jäähtyy automaattisesti runsaaseen kolmeen asteeseen. Sitä ennen lämmön talteenottojärjestelmä on kerännyt maidosta talteen lämmön, joka hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä.

Lämmintä vettä navetassa tarvitaan paljon tilojen puhdistukseen. Myös lehmien juomaveden on oltava haaleaa.

”Lämmön talteenotto maidosta on hyvä lisä, mutta lisäksi tarvitaan tilan hakelämpökeskuksen tuottamaa kuumaa vettä. Sitä käytetään esimerkiksi tilatankin pesuun”, Näsi kertoo.

Näsi myy maidon Hämeenlinnan Osuusmeijerille, jonka osakkaisiin hän itsekin kuuluu. Sopimukseen sisältyy, että meijeri toimittaa maatilalle tilasäiliön. Näsin mielestä oleellista on valmius vikojen nopeaan korjaamiseen. Jos maito pääsisi lämpenemään laitevian vuoksi yli kuuteen asteeseen, se saattaisi tietää tuhansien litrojen kaatamista viemäriin.

”Jos laitteeseen tulee vikaa, soitamme meijerin sopimushuoltoon, jolla on päivystys 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Tähän saakka vuonna 2012 asennettu laite on kuitenkin pelannut ilman suurempia ongelmia”, Näsi sanoo.

Jäävesi pitää maidon viileänä

Meijerin keräilyauto käy imemässä maidon tilasäiliöstä joka toinen päivä. Auto kerää maidon lähialueen tiloilta ja vie kuorman meijeriin. Keräilyautossa ei ole jäähdytysjärjestelmää. Tankki on kuitenkin eristetty, joten termospullon tavoin se pitää viileän maidon riittävän kylmänä koko matkan ajan.

Meijerin tuotantopäällikkö Sari Lundahl kertoo, että maidon käsittely meijerissä alkaa laadun ja koostumuksen tutkimuksella vastaanoton yhteydessä. Sen jälkeen maito kulkee niin sanotun jäähdytyspakan kautta, jossa kiertävä jäävesi jäähdyttää maidon noin neljään asteeseen.

Seuraavaksi maito pumpataan odottamaan prosessointia suuriin terässiiloihin. Meijerin pihalla seisoo 13 tilavuudeltaan 60 000–100 000 litran siiloa.

Prosessoinnissa monta vaihetta

Hämeenlinnan Osuusmeijeri on yksi Suomen suurimmista maitomeijereistä, jossa jalostetaan vuosittain yli 100 miljoonaa litraa maitotuotteita.

”Maidon prosessointi vaihtelee tuotteittain. Jalostus alkaa separoinnilla, jolloin maidosta erotetaan rasvaton kurri ja rasvainen kerma.”, Sari Lundahl sanoo.

Sen jälkeen maito vakioidaan eli siihen asetetaan haluttu rasvaprosentti. Esimerkiksi siniseen tölkkiin pakattava kevytmaito on 1,5-prosenttista. Tasalaatuisuuden varmistamiseksi maito on homogenisoitava. Siinä maidon rasvapallot pilkotaan niin pieniksi, että ne pysyvät tasaisesti nesteessä eivätkä nouse pintaan.

Mahdollisten terveydelle haitallisten bakteerien tuhoamiseksi maito on vielä pastöroitava eli kuumennettava 72 asteeseen 15 sekunnin ajaksi. Sen jälkeen maito jäähdytetään pikavauhtia takaisin noin neljään asteeseen.

”Lämpötilan nopeaan nostamiseen ja jäähdyttämiseen tarvitaan levylämmönvaihdinta”, meijerin tehdaspalvelupäällikkö Toni Elfving kertoo.

Lämmönvaihdin koostuu pakasta ohuita ruostumattomia teräslevyjä, joiden toisistaan erotetuissa väleissä kierrätetään maitoa ja lämmönvaihtoaineena käytettävää vettä. Prosessin alkupäässä maito saadaan kuumennettua nopeasti lämmönvaihtimessa kiertävällä vedellä, joka on lämmitetty erillisessä vaihtimessa höyryllä.

Vastaavasti loppupäässä jäähdytys tapahtuu lämmönvaihtimessa kiertävällä jäävedellä. Isossa meijerissä määrät ovat suuria. Lämmönvaihtimen läpi kulkee 25–30 kuutiometriä maitoa tunnissa.

Tuotantopäällikkö Sari Lundahl ja tehdaspäällikkö Toni Elfving kertovat, että Hämeenlinnan Osuusmeijeri jalostaa vuosittain yli 100 miljoonaa litraa maitotuotteita.

Meijeri panostaa energiatehokkuuteen

Tuotantoprosessissa ja tuotteiden varastoinnissa tarvittava jäähdytys tuotetaan meijerin kylmälaitoksessa. Sen sydän ovat kolme mäntäkompressoria, joiden yhteenlaskettu moottoriteho on 255 kilowattia.

Kylmälaitoksen kiertojärjestelmän kylmäaine on ammoniakki, jota käytetään yleisesti elintarviketeollisuudessa. Laitoksen tuottama kylmä ammoniakki ajetaan höyrystinputkistoihin, jotka sijaitsevat kahdessa reilun 20 kuutiometrin vesialtaassa. Veden alla olevissa putkissa ammoniakki höyrystyy ja jäähdyttää altaissa olevan veden.

Toni Elfvingin mukaan meijerissä on panostettu viime vuosina paljon energiatehokkuuden parantamiseen. Keskeisin keino on kerätä talteen kylmälaitoksessa ja muualla tuotantolaitoksessa syntyviä hukkalämpöjä.

Lämpöpumppujen ja lämpölaitoksen savukaasujen avulla hukkalämpöjen lämpötila nostetaan niin korkeaksi, että ne soveltuvat käytettäväksi käyttöveden ja kiinteistön lämmitykseen. Lämmintä vettä meijerissä kuluu runsaasti tuotantolinjojen puhdistukseen.

Kotonakin hyvä muistaa oikea säilytys

Siirrytään vielä hetkeksi meijerin tuotantolinjalle, jossa pastöroinnin jälkeen jäähdytetty kevytmaito on valmis pakattavaksi. Pakkaamossa täyttölaite laittaa maidon nestekartonkitölkkeihin ja saumaa harjan kiinni.

Mustesuihkukirjoitin tulostaa vielä tölkkeihin valmistuspäivän ja parasta ennen päivämäärän, minkä jälkeen ne siirretään jäähdytettyyn varastoon. Pitkään valmiiden tuotteiden ei tarvitse varastossa odottaa, sillä maitotölkit lähtevät yleensä jo saman päivän aikana kauppoihin.

Jäähdytetyissä kuljetusautoissa on automaattinen lämpötilan valvonta. Se varmistaa, että kuljetuksen aikana maitotuotteet pysyvät 2–4 asteessa. Kaupan lastauslaiturille peruuttaneesta autosta tuotteet siirretään kaupan kylmävarastoon ja edelleen asiakkaan ulottuville viileään hyllykköön.

Tästä eteenpäin kylmäketjun säilyminen katkeamattomana lasiin saakka onkin sitten kuluttajan vastuulla. Maitotölkkien pitäminen lyhyenkin aikaa lämpimässä voi heikentää tuotteen laatua ja säilyvyyttä. Siksi etenkin kesähelteillä kauppareissulle on hyvä ottaa mukaan kylmälaukku tai -kassi, jos kotimatka on pitkä.

Kotonakin on hyvä varmistaa, että jääkaapissa maidon säilytyshyllyn lämpötila on alle kuusi astetta. Tölkkiä ei myöskään kannata seisottaa koko aterian ajan lämpimässä ruokapöydässä, jotta maidon hyvä laatu säilyy viimeiseen tippaan saakka.

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa