Kylmäaineita on osattava varastoida turvallisesti

Kylmäalalla on tekeillä toimintaohjeet luokiteltujen kylmäaineiden turvalliseen käsittelyyn ja varastoiintiin.

Teksti Dakota Lavento  

Kun F-kaasuasetuksen seurauksena on siirrytty käyttämään matalamman GWP-arvon kylmäaineita, on pitänyt myös opetella toimimaan uudenlaisten kemikaalien parissa ja ottamaan muun muassa paloturvallisuus uudella tavalla huomioon. Samalla huomioon otettavien säädösten määrä on kasvanut huomattavasti.
Kylmäalan standardien mukaisesti kylmäaineet luokitellaan syttyvyyden ja palavuuden mukaan. Perinteiset HFC-kylmäaineet ovat olleet syttymättömiä, kun taas monet uusista korvaavista kylmäaineista ovat joko lievästi syttyviä tai syttyviä kylmäaineita. Standardeissa on määritelty muun muassa suurimmista sallituista kylmäainetäytöksistä ja laitteiden sijoituspaikoista.

Kemikaalien, kuten kylmäaineiden, varastoinnin ja käsittelyn vaatimukset perustuvat CLP-asetuksen vaaraominaisuuksien mukaiseen luokitukseen. CLP-asetuksen luokituskriteereiden vuoksi uusissa ilmalämpöpumpuissa käytettävä R32 ja autojen ilmastoinnissa käytettävä R1234yf luokitellaan erittäin helposti syttyviksi kemikaaleiksi, siis samaan luokkaan propaanin (R290) ja nestekaasun kanssa.

Valvonta ja vaatimukset

Kylmäalalla toimivan yrityksen – urakoitsijan, valmistajan, huoltoliikkeen tai vaikkapa tukkuliikkeen – tulee vaarallisia kemikaaleja käsitellessään ja varastoidessaan tehdä se turvallisesti ja vaaraa aiheuttamatta. Velvoitteet riippuvat toiminnan luonteesta, olosuhteista ja käsiteltävän sekä varastoitavan vaarallisen kemikaalin – esimerkiksi kylmäaineen – määrästä.

Toiminta jaetaan laajuuden perusteella kahteen ryhmään: laajamittaiseen ja vähäiseen. Mukaan lasketaan kaikki tässä suhteessa vaaralliset kemikaalit, joita tiloissa käsitellään tai varastoidaan, olivatpa ne sitten raaka-aineena, laitteistoissa tai pakkauksissa. Mukaan on laskettava sekä pulloissa olevat kylmäaineet että laitteiden sisältämät kylmäaineet ja muut varastossa olevat luokitellut kemikaalit.

Vaarallisten kemikaalien laajamittaista varastointia ja käsittelyä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja vähäistä käsittelyä ja varastointia valvoo pelastusviranomainen. Viranomainen haluaa varmistaa, että vaarallisen kemikaalin käsittely ja varastointi on kaikin tavoin turvallista.

Yksiselitteisiä ohjeita ja sääntöjä turvalliselle varastoinnille ei valitettavasti voi esimerkiksi tässä jutussa antaa, vaan ne ovat tapaus- ja rakennuskohtaisia. Kannattaa siis heti alkuun ottaa yhteyttä paikalliseen pelastusviranomaiseen tai mikäli toiminta on laajamittaista, Tukesiin ja pyytää sieltä ohjeet.

1. Selvitä kaikki varastoimasi kemikaalit sekä niiden määrät ja luokitukset

Luokitus tarkoittaa CLP-asetuksen mukaista luokitusta. Tarkasta kemikaalin luokitus käyttöturvallisuustiedotteesta!

Laske mukaan:

  • pulloissa olevat kylmäaineet, juotoskaasut, jne.
  • öljyt ja muut kemikaalit
  • myös laitteiden sisältämät kylmäaineet

2. Laske suh­de­lu­ku­las­ken­nal­la toimintasi laajuus

Laskennassa on otettava huomioon kaikki varastoimasi ja käsittelemäsi vaaralliset kemikaalit, mukaan lukien esim. kiinteistön lämmitykseen käytettävä polttoöljy.

Laskentaan voit käyttää pelastuslaitosten tulostettavaa Excel-taulukkoa, ks. https://www.pelastuslaitokset.fi/julkaisu/kemikaalitaulukko. Taulukossa on ainoastaan yleisimmät kemikaalit. Täydellinen kemikaaliluettelo löytyy asetuksen 685/2015 liitteestä 1.Aina kannattaa kysyä neuvoa alueen pelastusviranomaiselta!

Laskentaan voi käyttää myös Tukesin ylläpitämää KemiDigi-palvelua, josta löytyy suhdelukulaskennan lisäksi eri kemikaalien luokituksia ja käyttöturvallisuustiedotteita.

3. Vähäistä vai laajamittaista toimintaa

Suhdelukulaskennan lopputulos kertoo, onko toimintasi vähäistä vai laajamittaista.

  • Jos toimintasi on vähäistä, tee ilmoitus paikalliselle pelastusviranomaiselle.
  • Jos toimintasi on laajamittaista, tee lupahakemus Tukesille.

Ilmoitus ja lupahakemus pitää tehdä ennen toiminnan aloittamista.

4. Selvitä va­ras­toin­ti­ra­ken­nus­ten paloluokat

Rakennuspiirustuksissa ja -luvassa voi olla merkittynä rakennuksen suunniteltu paloluokka. Paloluokkaan vaikuttavat rakennemateriaalit ja käytetty suojausmenetelmä (esim. sprinkleri). Vanhan rakennuksen paloluokitusta kannattaa kysyä pelastusviranomaiselta.

5. Mitä vaaroja ja riskejä toimintaasi sisältyy?

Toiminnanharjoittajan velvollisuus on tiedostaa toimintansa riskit ja vaarat. Tarkastele esim.

  • onko varastossa syttymislähteitä, ylimääräistä palokuormaa jne.
  • mihin vuotanut kylmäaine voi päätyä, voiko se syttyä jne.
  • mitä mahdollisia vaaratilanteita on ja mitkä ovat niiden seuraukset.

6. Millä suo­jaus­toi­men­pi­teil­lä minimoidaan riskit ja vaarat?

Jos vaaroja ei voi poistaa, onnettomuuksiin on asianmukaisesti varauduttava.

Lue lisää:

  • Tukes: https://tukes.fi/teollisuus/kemikaalilaitokset
  • Pelastuslaitokset: https://www.pelastuslaitokset.fi/tietopankki
  • Kemikaaliturvallisuuslaissa 390/2005 määritellään, milloin käsittely ja varastointi on vähäistä tai laajamittaista. Lain vaatimukset koskevat laajuudeltaan kaiken kokoista varastointia ja käsittelyä.
  • Asetuksen VnA 685/2015 liitteissä on eri kemikaaliluokille ja tietyille nimetyille kemikaaleille (esim. propaanille ja ammoniakille) annettu ilmoitus- ja luvanvaraisuusrajat.
  • Asetuksesta VnA 856/2012 löytyy tietoa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista, kuten varaston sijoittamisesta sekä räjähdysten estämisestä.
  • Rakennusmääräyksissä on esitetty vaatimukset rakennusten paloturvallisuudelle.
  • Kylmäaineiden luokitusperusteet eri vaaraluokkiin on esitetty CLP-asetuksessa (EY-asetus 1272/2008).

Uusi F-kaasuasetus astunut voimaan

Palavat kylmäaineet yleistyvät – miten on turvallisuuden laita?

Uusi F-kaasuasetus: sopimus saavutettu