Pääkirjoitus: Poikkeustilanne vaikuttaa kylmäalaankin edelleen – koulutusta tarvitaan lisää

Tämä vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen koronaepidemian takia. Tätä kirjoittaessa tilanne näyttää taas kääntyneen pahempaan päin niin Suomessa kuin tärkeissä kauppakumppanimaissakin. Korona vaikuttaa edelleen kylmäalan toimintaan, kun esimerkiksi komponenttien saatavuudessa on viiveitä ja asiakkaat rajoittavat pääsyä huoltotöihin tai ovat keskeyttäneet toimintansa kokonaan.

Nämä poikkeukselliset olot kannattaa käyttää nyt hyväksi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitteistojen huoltoihin. Esimerkiksi ilmastoinnin huolto kannattaa tehdä nyt, kun toimisto on suljettuna etätöiden vuoksi eikä huollosta ole haittaa toiminnalle. Huoltoa ei kannata lykätä, sillä huolto- ja korjausvelka vain kasvaa, jos jää odottamaan epidemian jälkeistä aikaa, ja esimerkiksi keväällä huoltoliikkeillä on tekemistä ruuhkaksi asti.

Koulutuspaikat lisääntyneet

Ilahduttavaa on, että kylmä- ja lämpöpumppualalle pääsy ei jää kiinni koulutustarjonnasta, joka on lisääntynyt viime vuodesta. Ammatillisista oppilaitoksista 11 tarjoaa kylmäasentajan perustutkintoa ja 12 lämpöpumppuasentajan (virallisesti lämmityslaiteasentaja) perustutkintoa tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta kylmästä. Lisäksi jo alalla työskenteleville on tarjolla kylmäasentajan ammattitutkintoa kahdeksassa oppilaitoksessa, lämmityslaiteasentajan ammattitutkintoa viidessä ja kylmämestarin erikoisammattitutkinto yhdessä oppilaitoksessa.

Tästä huolimatta valmistuvien opiskelijoiden määrä ei vielä ole riittävän suuri täyttämään tarpeita alan yrityksissä. Yritysten on tarpeen muuttaa toimintatapojaan suhteessa koulutukseen ja rekrytointeihin. Tarve osaajista on suurempi kuin oppilaitokset pystyvät osaajia tuottamaan. Ainoa järkevä tapa on ennakoida omia osaajatarpeita riittävän pitkäjänteisesti, kun muuta nopeaa ratkaisua ei ole saatavilla.

Erikoistujista puutetta

Huolestuttavaa on, ettei missään edellä mainituista oppilaitoksista kouluteta asentajia teolli-suuskylmässä käytettävän ammoniakin asennus- ja huoltotehtäviin. Kuitenkin esimerkiksi koko elintarvikeketju ja suuri osa teollisuuden jäähdytysratkaisuista ovat riippuvaisia ammoniakista. Suuri osa ammoniakin nykyisistä ammattilaista lähentelee eläkeikää.

Vastaava tilanne on myös suunnittelija- ja insinöörikoulutuksessa, kun yksikään ammattikorkeakoulu tai yliopisto ei tarjoa suuntautumisvaihtoehtona jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikan koulutusta, vaikka tarve osaavista suunnittelijoista ja insinööreistä on jo huomattava.

Ylemmän tason koulutusta tarjoavista ammattikorkeakouluista ainakin 12:ssa on kursseja kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikasta. Kurssit voivat olla osana esimerkiksi energia-, ympäristö-, talo- tai sähkötekniikan opintoja. Myös yliopistoissa ja korkeakouluissa tarjotaan jäähdytykseen ja lämpöpumppuihin liittyviä kursseja.