Pääkirjoitus: Tuttu ja turvallinen?

Tuttu ja turvallinen. Näin kai voisi kuvata vuoden voimassa ollutta uuttaa F-kaasuasetusta, ainakin esitettyjen kysymysten määrän perusteella. Paljon on siis epätietoisuutta kentällä niin asiakaskunnassa kuin alan toimijoidenkin keskuudessa, eikä tämä yllätä lainkaan. Edellistä F-kaasuasetusta tahkottiin kymmenen vuotta putkeen joka vuosi Kylmätekniikan koulutuspäivillä, ja vähintään sama taitaa odottaa tämänkin asetuksen suhteen.

Eniten kysymyksiä vaikuttaa koskevan sitä, mitä kylmäaineita saa tai voi tulevaisuudessa käyttää eri sovelluksissa ja laitteissa. Käyttökohteesta riippumatta kylmäaineet tulevat väistämättä muuttumaan, jolloin copy-paste -mitoitus ja -suunnittelu ei ole enää mahdollista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää laitteiden ja järjestelmien turvallisuuteen, niiden sijoittamiseen sekä huoltoon niiden koko elinkaaren ajan.

Osaamisen kehittäminen tulee olla alan yritysten pääpainopisteenä ja tärkeänä kehityskohteena seuraavat vuodet. Osaamisvajeeseen Suomen Kylmäliikkeiden Liitto pyrkii omalta osaltaan vastaamaan aloittamalla syksyllä kaikille kylmä- ja lämpöpumppualan toimijoille suunnatun moduulikoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena on nimenomaan ammatillisen osaamisen huomattava kehittäminen eikä näennäinen paperipätevyys. Koulutuksessa opettajina toimivat alan tunnetut gurut Esko Kaappolasta ja Altti Seinelästä lähtien.

Ja myös jotain erittäin positiivista kuuluu koulutusmaailmasta: Lappeenrannan Teknillisessä Yliopistossa LUT:ssa on tarkoitus aloittaa lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuuri, ja sen myötä alkaisi myös diplomi-insinöörien koulutus. Tämä tosin vaikuttaa viiveellä DI saatavuuteen, mutta se on erittäin vahva positiivinen signaali alalle. Toiveissa olisi vielä saada useampaan ammattikorkeakouluun lämpöpumppu- ja kylmätekniikan opetus vähintään sivuainevaihtoehdoksi. Tällä vahvistettaisiin kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

F-kaasuasetuksen perusteella on annettu myös uusia EU-asetuksia pätevyysvaatimuksista. Esimerkiksi pätevyysluokkia tulee jatkossa olemaan kuusi nykyisten neljän sijaan, koska mukaan tulee luonnollisia kylmäaineita koskevia luokkia. Samalla asentajan pätevyysvaatimukset ja tutkintovaatimukset muuttuvat.

Saas nähdä, onko kaikilla pätevyyden nyt omaavilla edessä pakollinen koulunpenkillä istuminen vai hyödynnetäänkö Suomessa jollain tavoin F-kaasuasetuksen mahdollistamaa arviointiprosessia. Arviointiprosessi on alan järjestöjen mielestä ensisijainen menettely pätevyyksien ylläpitämiseksi. Tästä lisää KylmäExtran syksyn numerossa; silloin uusi pätevyysasetus pitäisi olla eduskunnan käsittelyssä.

Loppukevennyksenä vielä: onko kukaan miettinyt miten pitkään yrityksesi tai Suomi pyörisi, jos kylmälaitteet ja -järjestelmät lakkaisivat toimimasta? Kuinka kauan olisi elintarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä saatavilla, kuinka kauan nettiyhteydet toimisivat ja niin edelleen? Puhutaan päivistä tai enimmillään viikoista. Kannattaa siis huollattaa kylmä- ja jäähdytyslaitteet ennen kesää osaavilla ja pätevillä tekijöillä.