Pohjoismaista koulutusyhteistyötä Peräpohjolassa

Utbildning (Koulutus) Nord on toteuttanut jo 55 vuotta käytännön pohjoismaista koulutusyhtyeistyötä Övertorneålla ja Hietaniemessä. Suomella, Ruotsilla ja Norjalla on omat oppilaskiintiönsä. Opiskelijoita on vuosittain 500 ja opiskeltavia ammatteja noin 30. Tänä vuonna Utbildning Nordissa on työvoimakoulutuksessa 80 suomalaista opiskelijaa.

Kylmätekniikka on yksi Nordin vanhimmista koulutusaloista. Ala on ollut Pohjoiskalotilla pitkään hyvin tärkeä Norjan kalateollisuuden vuoksi, ja oppilaitos onkin ehtinyt kouluttaa sinne todella suuren määrän osaajia.

Kaikkiaan Nordissa on opiskellut lähes tuhat kylmän ammattilaista. Vuositasolla suomalaisille on kuusi, ruotsalaisille kahdeksan ja norjalaisille neljä alan koulutuspaikkaa.

Jukka Kauvosaari on kouluttanut kylmäasentajia Utbildning Nordissa jo vuodesta 2010. Pitkän linjan ammattilainen aloitti itse kylmäalalla 1983. Lähes yhtä pitkään sähköalalla työskennellyt Krister Björk puolestaan tuli opettamaan sähköä Nordiin vuonna 2020. Kumpikin kehuu Nordin kylmätekniikan opetustiloja.

”Meillä tekemällä oppiminen ei ole vain sanahelinää. Jokaiselle opiskelijalle todella riittää laitteita, joita voi itsenäisesti rakentaa, sähköistää ja ottaa käyttöön. Ei tarvitse vain seurata vierestä, kun toinen tekee työtä ja etsii vikoja”, he vakuuttavat.

Björk sanoo, että opiskelijoiden sähköosaamisen taso on hyvin kirjava. On valmiita sähköasentajia, ja osan kanssa taas on lähdettävä liikkeelle sähkön perusteista. Se vaatii opettajalta joustavuutta. ”Lopussa kaikilla on kuitenkin perustaidot hallussaan”, hän lupaa.

Opiskelijoilla on myös mahdollisuus tenttiä henkilö- ja yritysarviointi SETIn rajoitettu sähköpätevyys 3.

CO₂-laitos Nordissa on ollut jo kymmenen vuotta ja sen perässä kylmähuone, -tiskejä, pakastinkaappeja ja -huoneita. Opetuksessa käydään läpi hiilidioksidikylmän perusteet. Nordissa on siis valmistauduttu tulevaan hyvin. ”Tutkinnon perusteethan muuttuvat elokuun alussa. Se edellyttää muutoksia myös opetussuunnitelmaan ja palavien kylmäaineiden ja luonnollisten kylmäaineiden osalta tehtäviin näyttöihin”, Kauvosaari sanoo.

Haastavaa ja mielenkiintoista

Puoli vuotta Nordissa kylmätekniikkaa opiskellut Jyrki Kuusela, 54, on kotoisin ihan nurkilta, Haaparannalta. Hän on työskennellyt kymmenen vuotta maatalouskoneasentajana, mutta halusi puhtaampaan työympäristöön. ”Kylmätekniikka kiinnosti, sillä se on tulevaisuuden ala, jossa työtä riittää.”

Kuuselalla oli ehtinyt edellisistä opinnoista kulua jo kotvasen aikaa. ”En ole enää ihan nuori, joten asiat eivät tartu päähän helposti, eikä kylmä ole helppo ala. On pitänyt opetella paljon uutta.”

Ensin opiskelu oli vaikeaa, mutta kävi vähitellen helpommaksi. ”Alussa luettiin aika paljon, mutta sittemmin olen päässyt asentamaan sähköjä ja etsimään vikoja. Tehtävät ovat monipuolisia, ja tekemällä oppii. Olen nyt viikon kulkenut työharjoittelussa muun muassa myymälässä katsomassa, miten kylmä oikeasti toimii”, Kuusela kertoo.

Kuusela valmistuu keväällä. Hän on menossa kahdeksi viikoksi työharjoitteluun tehtaalle, johon haetaan työntekijää. Jos Kuusela pärjää, hän voi jäädä suoraan töihin. Tosin työpaikkoja on tarjolla Ruotsinkin puolella. ”Kyllä tästä ammatti minulle tulee”, hän vakuuttaa.

Lokakuussa opintonsa aloittaneella 37-vuotiaalla Ville Partalalla on sähköalan perustutkinto, joten hänen oli keskimääräistä helpompi päästä opintoihin kiinni. Pellosta kotoisin oleva Partala tähtää valmistuttuaan kylmän huolto- ja asennustöihin. Hän sanoo, että olisi voinut nuorenakin harkita kylmäalaa – jos olisi tiennyt, että sellainen on olemassa. ”Opiskelu on ollut sopivan haastavaa, mutta on myös vaatinut paneutumista.”

Kauvosaari vahvistaa, että kylmätekniikka on haastava ala: pitää hallita sähkö-, putki- ja automaatioasennusta ja vielä kylmäaineet päälle. Siksi se on niin mielenkiintoista. Opiskelu edellyttääkin motivaatiota.

”Kannattaa miettiä myös sitä, ettei ole ainakaan alkuun sidottu pohjoisen pienille paikkakunnille ja voi hankkia työkokemusta sieltä, missä sitä löytyy”, Kauvosaari rohkaisee.

Tornionlaaksossa opiskelu on erilaista

Suomi on pitkä maa ja etelästä Utbildning Nordiin saapuvat opiskelijat tarvitsevat opintojen ajaksi asunnon. Tarjolla on vaihtoehtoja soluasunnoista ja yksiöistä aina neljän huoneen asuntoihin. Valtio maksaa suomalaisen opiskelijan asunnon ja lisäksi opiskelija saa kulkukorvauksen, jos joutuu asumaan kahdessa paikassa. Mukana mahdollisesti seuraavat perheenjäsenet maksavat itse asumisensa.

Opetus järjestetään suomeksi ja ruotsiksi, osin norjaksi ja englanniksi. Suomen- tai ruotsinkielinen opiskelija voi siis opiskella äidinkielellään. Vaikka kampuksella on hyvä mahdollisuus pohjoismaiseen kielikylpyyn, skandinaviskan sijaan opiskelijat vaikuttavat rehtori Pilvi Ryökkysen mukaan käyttävän – ehkä kohteliaisuudesta suomenkielisiä kohtaan – keskenään enemmänkin englantia.

Tutkinnoissa on moduulina pohjoismainen ammattitaito, jonka tarkoituksena on mahdollistaa työvoiman liikkuminen Pohjoiskalotin alueella. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittanut kylmäasentaja voi työllistyä mihin kolmeen maahan tahansa. Jo työharjoittelun voi suorittaa vapaasti naapurimaassa. ”Alan erikoissanaston opettamiseen meillä ei ole resursseja. Se vaatii omaa viitseliäisyyttä”, Pilvi Ryökkynen huomauttaa.

Oppilaitoksessa panostetaan vapaa-ajan toimintaan, jotta erityisesti pitkien matkojen päästä tulleet opiskelijat eivät pääsisi erakoitumaan. Opinnot voi aloittaa ympäri vuoden milloin tahansa. Suomalaisia opiskelijoita Nordissa aloittaa kuukausittain. Jokaiselle tehdään oma henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Koulutusaika on siten yksilöllinen ja riippuu aikaisemmista tiedoista ja henkilökohtaisista valinnoista.

Nordiin opiskelijoita houkuttelee kauempaakin paitsi ainutlaatuinen pohjoinen luonto harrastusmahdollisuuksineen ja pohjoismainen opiskelijayhteisö, myös erityisen käytännönläheinen ote opiskeluun. ”Meillä tekemällä oppiminen on DNA:ssa. Liikkeelle toki lähdetään teoriasta, mutta tekemiseen siirrytään heti kuin vain mahdollista. Monille teoria tuntuu olevan melkoinen mörkö”, Ryökkynen sanoo.

Työvoimakoulutukseen tulevien aikuisopiskelijoiden lisäksi Nordissa näkee myös ammattiin opiskelevia nuoria, mutta toistaiseksi vain Ruotsista. Samaa mahdollisuutta on toivottu kovasti myös alueen suomalaisille nuorille. Ryökkynen kertookin, että seuraavalla nelivuotisella sopimuskaudella sen toivotaan olevan jo mahdollista.