Hiljaista lämpöä lämpöpumpuilla

Lämpöpumpuista on viime vuosina kehitetty yhä hiljaisempia. Silti niiden äänet voivat häiritä asukkaita ja saada aikaan riitoja taloyhtiöissä ja naapurustossa.

Vanhoissa kerrostaloissa ongelmien syynä voivat olla maalämpöpumppujen aiheuttamat ilma- ja runkoäänet. Niihin liittyviä kyselyitä tulee säännöllisesti Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja sen jäsenyritysten teknisiin neuvontaåalveluihinn. Sen sijaan ilma-vesilämpöpumppujen aiheuttamista ääniongelmista on tullut vain yksittäisiä yhteydenottoja. Ilmalämpöpumppujenkaan äänet eivät tunnu olevan enää ongelma.

”Viilentävät ilmalämpöpumput ovat taloyhtiöissä jo niin arkinen asia, että ulkoyksiköiden aiheuttamat äänet osataan ottaa huomioon”, johtava asiantuntija DI Petri Pylsy arvelee.

Maalämpöpumpun ääniongelmat

Maalämpöpumput ovat nykyisin hyvin hiljaisia laitteita. Laitteen vieressä seisova tuskin edes huomaa, että laite on käynnissä. Ääni on matalataajuista hurinaa. Esimerkiksi Gebwellin Gemini-maalämpöpumppujen äänenpainetaso LpA on alhaisimmillaan alle 44 dB. Äänenpainetaso kertoo, miltä ääni kuulostaa valitun etäisyyden päästä ja kirjain A on painotus, joka kuvaa ihmisen aistimaa äänen häiritsevyyttä.

Laitteet asennetaan asuinkiinteistössä yleensä lämmönjakohuoneeseen, joka tavallisimmin sijaitsee rakennuksen kellarissa. Ilmateitse laitteen hurinan ei pitäisi kantautua viereisiin tiloihin, ellei rakennuksessa ole rakenteellisia virheitä.

Rakenneääniä voi syntyä, jos laite on asennettu vastoin hyviä asennuskäytänteitä. Jos putki tai laite on kiinni rakenteissa, se saattaa välittää tärinää ja värinää ympäröiviin tiloihin – jopa suhteellisen kauas asennustilasta.

Myös tilan rakenneratkaisuilla on merkitystä. ”Ontelolaatta on riskialttiimpi häiriöäänille kuin riittävän paksu paikallavalettu kattorakenne”, taloyhtiöille maalämpöratkaisuja toimittavan LeaseGreenin asiakkuusjohtaja Sami Läntinen kertoo.

Ääniongelmien ennaltaehkäisemiseksi LeaseGreenen tarjoukseen sisältyy aina äänieristysmittaus lämmönjakotilasta yläpuoleiseen huonetilaan, kun yläpuolella on asuintiloja. Akustiikka- asiantuntijan lausunnon pohjalta suunnitellaan kustannustehokkaimmat toimenpiteet.

Joskus ratkaisuksi riittää äänireittien huolellinen tiivistäminen, joskus on rakennettava alas laskettu, joustavalla ripustuksella toteutettu massakatto. Ulkopuolinen kontti on kallis, mutta toimiva vaihtoehto, jos lämmönjakohuone on maalämpöpumpuille muutenkin liian pieni.

”Asennuksessa on aina käytettävä laitteen painon mukaan mitoitettuja kumitassuja. Laitteesta lähteville putkistoille tulee tehdä joustavat liitokset, jotta värinää ja tärinää ei pääse siirtymään verkostoihin. Läpivienneistä on myös tehtävä riittävän väljät, jotta tiivistyskittaus elastisella massalla on helposti toteutettavissa. Silloin putki ei varmasti ota rakenteeseen kiinni”, Läntinen luettelee.

Pylsy painottaa, että maalämpöjärjestelmien ääniongelmat ovat ennaltaehkäistävissä akustiikkakonsultin puoleen kääntymällä ja hyvällä etukäteissuunnittelulla. Taloyhtiön tulee edellyttää sitä jo tarjouspyyntövaiheessa.

Läntisen mukaan tiukassa kilpailutilanteessa äänimittaukset saattavat jäädä tarjouksista pois. ”Olen kyllä itse sitä mieltä, että jos hanke ei kestä 2 000 euron äänimittausta, sitä ei ehkä kannata lähteä viemään eteenpäin.”

Ongelmien ratkaiseminen jälkikäteen on kallista ja vaikeaa.

Pienestä äänestä suuri haitta

Vaikka ilma- ja ilma-vesilämpöpumppujen ulkoyksikköjen äänitasot ovat hyvinkin kohtuullisia, uusien asuinalueiden kompakteilla tonteilla pienikin ääni voi kantautua naapuriin.

Tekniikan tohtori Rauno Pääkkönen on perehtynyt lämpöpumppujen aiheuttamiin ääniongelmiin. Hänen mukaansa ihmisten kuulokynnys pienitaajuisille äänille vaihtelee reippaasti toistakymmentä desibeliä. Osa meistä on todellakin herkempiä korkeataajuisille äänille: brittiläisen akustiikkatutkijan Geoff Leventhalin mukaan noin 2,5 prosenttia ihmisistä. Toiset eivät havaitse ollenkaan kapeakaistaista melua, huminaa tai murinaa. Se saattaa osittain selittää, miksi lämpöpumppujenkin aiheuttamista äänistä syntyy valituksia, vaikka laitteet, tilat ja olosuhteet ovat suunnittelu- ja ohjearvojen mukaisia.

Alhaisimmillaan ilmalämpöpumpun sisäyksikön äänitaso on alle 20 dB ja ulkoyksikön äänitaso 40–60 dB. Vertailun vuoksi hiljaisen jääkaapin käyntiääni on noin 40 dB. Maahantuoja Scanoffice Oy:n yleisimmin omakotitaloihin asennettavan ilma-vesilämpöpumppu Mitsubishi Electric Ecodanin ulkoyksikön PUD-SWM80YAA:n äänenpainetaso LpA on 42dB. Mittaus on tehty metrin päästä suoraan edestä ja 1,5 metrin korkeudelta.

Myyntipäällikkö Reijo Huurinainen korostaa, että ulkoyksikön asennuspaikkaa ja putkireittejä suunnitellessa käyntiäänet on otettava huomioon, jolloin niistä ei aiheudu ongelmia. Ulkoyksikön molemmille sivuille, taakse ja eteen sekä yläpuolelle on jätettävä riittävä ilmatila. Tukeva, laadukas maateline asennetaan valun tai betonilaattojen päälle, irti sokkelista ja muista ääntä kantavista rakenteista. Asennustelineessä tulee olla vaimennuskumit tärinän ja tätä kautta syntyvän äänihaitan estämiseksi. Hirsiseinään ulkoyksikköä ei saa asentaa suoraan seinäkannakkeella.

Pääkkönen sanoo, että häiritsevien äänten kannalta haitallisimpien, hyvin pienten puhaltimien taajuuksien vaimentaminen on hyvin vaikeaa. Kokonaan laitetta ei tietenkään voi koteloida. Ritilöiden tai eteen istutetun kasvillisuuden välistä ääni kantautuu lähes esteettä.

Uudet laitteet ovat onneksi aiempaa hiljaisempia. Joskus naapurisovun säilymistä saattaa auttaa jo vanhan ja meluisan laitteen vaihtaminen uudempaan.