Kylmätekniikan professuuri LUT-yliopistossa toteutuu

Suomalaisen kylmäalan toivoma lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuuri toteutuu LUT- yliopistossa eli Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa. LUT-yliopiston energiatekniikan professori Teemu Turunen-Saaresti kertoo, että tavoitteena on saada professorin tehtävä avoimeen hakuun huhti–toukokuussa.

”Haun umpeuduttua ulkopuoliset arvioitsijat tekevät hakijoista arviot, joiden perusteella valinta tehdään. Jos rekrytointiprosessi etenee suunnitellusti, uusi professori voisi päästä aloittamaan ehkä jo tämän vuoden lokakuussa”, Turunen-Saaresti sanoo.

Vaatimuksena tohtorin tutkinto ja tutkijan kokemus

Professorilta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kokemusta tutkimuksesta. Turunen-Saarestin mukaan tehtävästä kiinnostuneita henkilöitä voi löytyä tutkimusmaailman ohella myös teollisuudesta. ”Toivomme paikan kiinnostavan laajalla skaalalla hakijoita eri taustoista.”

Turunen-Saarestin mukaan yliopiston valmisteluryhmä hahmottelee kevään aikana professuurin suuntaviivat. Yksityiskohtaisen tutkimus- ja opetusohjelman laatiminen jää uudelle professorille.

”Tutkimuksen ja opetuksen painopisteisiin vaikuttavat valittavan henkilön osaamisalueet ja työkokemus. Hänen ensimmäisiin tehtäviinsä kuuluu tutkimusryhmän kokoaminen. Uuden professorin työhön kuuluu myös opetusta, joka on aluksi maisteritasoista.”

Rahoituksen pesämuna yritysmaailmasta

Lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuurin aloitukseen ja tutkimusryhmän perustamiseen tarvittava alkupääoma tulee alan yrityksiltä, yhdistyksiltä ja säätiöiltä. LUT- yliopistossa on arvioitu, että professuurin kustannukset ovat ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 200 000 euroa vuodessa. Summa sisältää professorin palkkauksen ja 2–3 tutkijan ryhmän perustamisen.

Yliopiston tavoitteena on, että tutkimusyksikkö pystyy tulevaisuudessa kattamaan toimintansa kulut akateemisilla tuloksilla ja kilpaillulla tutkimusrahoituksella. Ryhmää voidaan kasvattaa asteittain rahoituksen mukaan. ”Viiden vuoden määräaikaista professuuria on määrä jatkaa myös tulevaisuudessa.”

Professuuri vastaa kylmäalan tarpeisiin

Suomen ensimmäinen kylmätekniikan professori oli vuosina 1976–2012 Antero Aittomäki Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hänen eläköidyttyään tehtävää hoiti Hannu Ahlstedt vuoteen 2014 asti. Sen jälkeen paikkaa ei täytetty.

Kylmäalalla on pidetty tärkeänä, että Suomesta löytyy jäähdytys-, kylmä- ja lämpöpumpputekniikan ylimmän tason koulutusta. Teemu Turunen-Saaresti huomauttaa, että kylmä- ja lämpöpumpputekniikka laajenee uusille sovellusalueille, mikä lisää entisestään tarvetta alan osaajille. Alan tutkimuksen merkitystä korostavat myös muutokset sääntelyssä ja sähköistyminen monella toimialalla. ”Professuuri on kansallisesti tärkeä, mutta haemme sen kautta myös kansainvälistä vaikuttavuutta.”

LUT-yliopistolla on ollut jo pitkään lämpöpumppu- ja kylmätekniikan yhteisiä tutkimushankkeita alan yritysten kanssa. Turunen-Saarestin mukaan keskustelut professuurin perustamisesta ovat tiivistäneet suhteita entisestään.

”Uuden professorin on hyvä jatkaa yritysten kanssa yhteistyötä, jota kaikilla tekniikan aloilla tarvitaan. Näin yliopistolle saadaan elävä ja toimiva tutkimusryhmä.”