Pääkirjoitus: Odotettavissa energiansäästöä ja entistä korkeampia hintoja

EU:n energiamurros on kiihtynyt entisestään eikä vähiten Venäjän aloittaman sodan vuoksi. Kaasuhanat on suljettu ja koko Eurooppa miettii, miten selvitä seuraavasta talvesta. Energian hinta on historiallisen korkealla ja sähköpula on ensi talvena todennäköinen. Kallis energian hinta näkyy meille kaikille. Energiataloudellisuus näkyy elinkaarikustannuksissa ja on entistä tärkeämmässä asemassa.

Myös vähittäiskaupat joutuvat miettimään, miten säästää energiaa. Kylmäkalusteet ovat usein myymälöiden suurin energiankuluttaja, joten niiden toimintaan tullaan varmasti puuttumaan ja esimerkiksi sammuttamaan niitä tai nostamaan niiden lämpötilaa. Tämä koskee jo nyt erityisesti juomakalusteita.

Muutokset energian tuotannossa ovat lisänneet merkittävästi myös suurten lämpöpumppujen kysyntää. Asiantuntijoiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa Suomen kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa lämpöpumpputekniikalla erilaisista hukkalämmöistä ja ympäristöenergioista.
Motiva on käynnistänyt Astetta alemmaksi -kampanjan, jonka tavoitteena on kiinnittää kaikkien suomalaisten huomio energian säästämiseen. Suomen Kylmäliikkeiden Liitto on myös mukana kampanjassa.

Komponenttien saatavuus edelleen ongelma

Komponenttien saatavuus on haitannut kylmäalaa jo parin vuoden ajan eikä merkittävää parannusta ole nähtävissä ainakaan lähiaikoina. Tämä näkyy uusissa projekteissa ja saattaa aiheuttaa ongelmia myös kylmälaitosten huollossa.

Etenkin kylmäjärjestelmien ohjaukseen ja säätöön tarvittavasta elektroniikasta ja komponenteista on pulaa, kuten monella muullakin alalla autoista kodinkoneisiin.

Alan työvoimapulaan ei näkyvissä parannusta

Talotekniikka-alan suhdannenäkymät ovat heikentyneet Ukrainan sodan vuoksi nopeasti. Uudisrakentaminen vähenee, eikä korjausrakentaminenkaan tule kasvamaan odotetusti.

Tämä ei kuitenkaan näytä vaikuttavan kylmäalaan. Alalla on täystyöllisyys ja sen uskotaan jatkuvan vielä ainakin 10–15 vuotta. Vaikka viime vuonna suoritettiin enemmän kylmätekniikan tutkintoja kuin edellisenä vuonna, on alalla edelleen krooninen osaajapula. Ongelmana on usean oppilaitoksen mukaan pula opettajista. Potentiaaliset opettajat ovat töissä yritysmaailmassa eivätkä halua vaihtaa koulutyöhön. Kysyntää koulutuksesta on, mutta siihen ei voida vastata.

Koulutuspaikkojen määrä on pysynyt kohtalaisen vakiona. Kylmäalan perustutkintoa tarjoaa usea oppilaitos, ammattitutkintoakin yhdeksän oppilaitosta. Kylmämestarin tutkinnon voi kuitenkin suorittaa ainoastaan yhdessä oppilaitoksessa, Careerian Vantaan toimipisteessä. Yksikään ammattikorkeakoulu tai yliopisto ei tarjoa Suomessa kylmäalan syventäviä opintoja lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä kursseja.