Myymäläkylmää tehdään turvallisesti ja energiatehokkaasti

Sarjan viidennessä artikkelissa tutustutaan kaupan kylmään. Moderneissa elintarvikemyymälöissä jäähdytetään ympäristöystävällisesti kylmäaineena hiilidioksidi ja hukkalämpö hyödynnetään tehokkaasti.

Teksti Dakota Lavento  

Myymäläkylmää tuottavat kylmäkoneikot sijaitsevat myymälän teknisessä tilassa. Kuva: Panu Lammi.

Tärkein syy myymälöiden elintarvikkeiden jäähdytykselle on niiden säilyvyys ja turvallisuus kuluttajalle. Viileässä tai pakkaskylmyydessä säilytettävät elintarvikkeet ovat myymälässä omissa kylmäkalusteissaan, plus- ja pakkaskalusteissa. Myymälöiden kymmenissä erilaisissa palvelutiskeissä, altaissa ja kaapeissa on kussakin tuotteen säilyvyyden kannalta optimaaliset olosuhteet. Lisäksi kalusteiden suunnittelussa otetaan huomioon, että tuotteet ovat mahdollisimman hyvin esillä.

Oma- ja keskuskoneellisia kalusteita

Myymäläkalusteet jaetaan pienempiin omakoneellisiin ja isompiin keskuskoneellisiin järjestelmiin kytkettäviin kalusteisiin. Riippumatta kalusteen koosta perustekniikka on sama kuin kotitalouksien jääkaapeissa ja pakastimissa: kylmäaine sitoo lämpöä laitteessa olevassa höyrystimessä, jolloin kylmäaine höyrystyy. Höyrystynyttä kylmäainetta puristetaan kompressorilla, jolloin sen lämpötila nousee. Tämä kuumennut kaasu johdetaan lauhduttimelle, josta lauhtuvan kylmäaineen luovuttama energia voidaan halutessa ottaa talteen.

Omakoneelliset kalusteet sisältävät nimensä mukaisesti kaikki kylmäainekierron tarvitsemat komponentit. Keskuskoneelliset kalusteet sisältävät vain höyrystimen, ja ne liitetään kylmäaineputkistolla suurempaan kylmäkoneikkoon.

Kohti ympäristöystävällisiä kylmäaineita

Kylmäaineissa on vaiheittain siirrytty kohti yhä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Voimakkaiden kasvihuonekaasujen HFC-kylmäaineiden käyttö vähenee jatkuvasti. Esimerkiksi aiemmin kaupan kylmälaitteissa yleisen HFC-kylmäaineen R404A:n ilmakehän lämmitysvaikutusta kuvaava GWP-arvo on noin 4 000 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla, ja sen käyttö loppuu käytännössä vuoteen 2030 mennessä.

Omakoneelliset kalusteet jäähtyvät yleensä propaanilla tai butaanilla, jotka ovat luonnollisia, ympäristön kannalta haitattomia ja tehokkaita kylmäaineita. Keskuskoneellisissa järjestelmissä ja kalusteissa kylmäaineena käytetään nykyisin valtaosin CO2:ta eli hiilidioksidia. Hiilidioksidi on paitsi ympäristön kannalta vaaraton ja tehokas kylmäaine, myös hyödyksi lämmöntalteenotossa.

Kylmää energiatehokkaasti

Kylmäkalusteet ja kylmäjärjestelmä ovat elintarvikemyymälän tärkein tuotantotekijä ja jäähdytys ylivoimaisesti suurin kustannuserä. Siksi kylmää pyritäänkin tuottamaan mahdollisimman energiatehokkaasti.

Jotta kylmä pysyisi kalusteissaan eikä päätyisi jäähdyttämään myymälätilaa, kalusteet on nykyisin valtaosin varustettu ovilla, kansilla tai yöverhoilla. Ovelliset ja kannelliset kylmäkalusteet säilyttävät tuotteet kylmänä myös lyhyen sähkökatkoksen ajan. Hedelmiä ja vihanneksia sisältävät kalusteet jätetään käytännön syistä avoimiksi.

Energiatehokkuus perustuu tarpeen mukaiseen kylmän tuottamiseen, oli sitten kyse omakoneellisesta kalusteesta tai keskuskoneellisesta järjestelmästä. Kalusteiden anturit kertovat ohjausjärjestelmälle, kuinka paljon kylmää tarvitaan. Kokonaisuus on optimoitu toimimaan mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella ja siten, että lämpötilat ovat optimaaliset elintarvikkeiden säilymiselle.

Energiatehokkuus paranee, jos lauhduttimen luovuttama lämpöenergia otetaan talteen lämmönvaihtimella ja hyödynnetään esimerkiksi kiinteistön lämmityksessä tai lämpimän käyttöveden tuottamisessa.

Kaukolämpöverkkoon liitetyssä myymälässä ylimääräinen lämpöenergia voidaan siirtää myös muiden käyttäjien lämmityksessä hyödynnettäväksi. Myymäläkiinteistön jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmään voidaan liittää myös maalämpöpumppujärjestelmä. Tässä tapauksessa ylijäämäenergia voidaan kesällä syöttää kiinteistön energiakaivoihin lisäämään lämmitysjärjestelmän energiatehokkuutta talvella.

Huolella huollettu ja ylläpidetty

Jos kaluste tai koneikko vikaantuu ja tuotteet lämpenevät liikaa, aiheuttaa tämä tarpeetonta elintarvikkeiden hävikkiä. Tällä on myös selkeä taloudellinen vaikutus, sillä suuressa myymälässä puhutaan helposti 100 000 euron menetyksestä.

Jotta ongelmat havaittaisiin ajoissa, kaikki kylmälaitteet kytketään etävalvontajärjestelmään. Kun järjestelmä havaitsee poikkeaman laitteelle asetetuissa lämpötiloissa, se lähettää hälytyksen myymälän omistajalle ja huoltoliikkeelle. Huoltoliike analysoi, miten vakavasta tapauksesta on kysymys, voidaanko se hoitaa etäyhteydellä vai onko mentävä paikan päälle. Hälytyksen syyn analysoiminen vaatii ammattitaitoa.

Ongelmien ehkäisemiseksi koko kylmäjärjestelmä huolletaan määräajoin ja ylläpidetään säännöllisesti. Säännöllinen huolto ja valvonta takaa myös kylmäjärjestelmän energiatehokkuuden. Myös kalusteita huolletaan, puhdistetaan ja niiden täyttöastetta valvotaan. Myymälän henkilökunta koulutetaan täyttämään kalusteet oikein siten, että ilma kiertää niissä hyvin.

Juttuun on haastateltu helsinkiläisen K-supermarket Hertan kauppiasta Markus Rannetta ja Viessmannin kylmälaitosprojektien ja kokonaisratkaisuiden myyntipäällikköä Panu Lammia.

Kylmätekniikkaa maallikoille

Tässä juttusarjassa avaamme kylmätekniikkaa ja sen perusteita niille, jotka eivät sitä ennestään tunne. Tarkoitus on kertoa kylmätekniikasta maanläheisesti ja ymmärrettävästi.

 

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa