Ultrakylmää vaatinut koronarokote yllätti

Kylmäsäilytystä vaativien lääkkeiden logistiikka on Suomessa huippuluokkaa. –70 asteen ultrakylmän vaatinut koronarokote laittoi kuitenkin kokeneetkin ammattilaiset koville.

Teksti Matti Remes   Kuvat Shutterstock ja Pfizer

Loppuvuodesta 2020 koronaviruskriisin keskellä alkoi näkyä valoa, kun nopealla aikataululla kehitetyille ensimmäisille koronarokotteille alettiin saada myyntilupia. Edessä oli mittava urakka rokotteiden saamiseksi Suomeen ja koko väestön rokottaminen.

”Operaatiossa ei oikeastaan muuta ollutkaan kuin haasteita. Esimerkiksi kylmälogistiikan suunnittelu jouduttiin aloittamaan epätietoisuudessa. Vasta kun rokotteen myyntilupa oli annettu, meille selvisivät rokotteen säilyvyys ja lämpötilavaatimukset”, THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander muistelee.

Vaikeuskerrointa lisäsi entisestään se, että ensimmäiseksi saadut Pfizerin ja Biontechin rokotteet vaativat –70 celsiusasteen lämpötilan. ”Suomessa lääkkeiden lämpösäädelty logistiikka on hyvin järjestetty ja säännelty, mutta näin kylmää vaativien lääkkeiden toimituksista suuressa mittakaavassa ei ollut aiempaa kokemusta.”

Relanderin mukaan ensimmäinen huolenaihe oli, löytyykö markkinoilta tarpeeksi syväjääpakastimia varastointiin ja kuivajäätä kuljetuksiin tilanteessa, jossa kaikki kehittyneet maat ryhtyvät yhtä aikaa hankkimaan samaa kylmäkapasiteettia.

Ultrakylmää tarvinnut koronarokote oli ennennäkemätön logistiikkaoperaatio lääkealalla. Sen onnistumisen ratkaisivat varta vasten kehitetyt kuljetuslaatikot.

Poikkeuksellinen logistiikkajärjestely

Rokotteen speksien selvittyä päädyttiin pian siihen, että rokotteiden jakelu on järkevintä hoitaa suoraan Pfizerin tehtaalta sairaala-apteekkeihin ilman, että tuotteet käyvät välissä lääketukkurin varastossa.

Poikkeukselliseen toimintatapaan saatiin lupa lääkealaa valvovalta Fimealta. Rokotteita saatiin Suomeen aluksi rajallinen määrä, joten toimituserien oikeudenmukaisesta jyvityksestä tehtiin päätökset THL:ssä.

”Tällä toimintamallilla uusien koronarokotteiden käsittelyyn ja kylmäketjuun liittyviä riskejä saatiin hajautettua ja rokotteet pystyttiin toimittamaan nopeammin rokotusyksiköihin”, Relander perustelee.

Rokotteiden säilytystä varten sairaala-apteekkeihin hankittiin 23 ultrakylmäpakastinta. Apteekeista eteenpäin kuljetukset rokotusyksiköihin voitiin toteuttaa jääkaappilämpötilassa, jossa rokote säilyy viisi päivää. Ennen käyttöä sulaneeseen rokotteeseen sekoitettiin rokotuksia hoitavissa yksiköissä suolaliuosta.

Toinen Suomeen saatu koronarokote oli alkuvuonna 2021 lääkeyhtiö Modernan valmiste. Se voitiin säilyttää –20 asteessa. ”Modernan rokotteeseen tarvittava pakastelogistiikka löytyi jo ennestään lääketukuista, kuljetusalan yrityksistä ja apteekeista”, Relander sanoo.

Erikoisvalmistettu kuljetuslaatikko tarvittiin

Ultrakylmän logistiikan vaatimus oli ennennäkemätön myös lääkeyhtiölle. Pfizer Suomen vastuunalainen johtaja Pasi Virta kertoo, että maailmassa ei ollut aiemmin toteutettu näin suuren mittakaavan logistiikkaoperaatioita, joissa olisi tarvittu –70 asteen säilytyslämpötiloja.

”Ultrakylmän vaatimus tuli mRNA-teknologialla valmistetun rokotteen ominaisuuksista. Oli selvää, ettei yhdeltäkään logistiikka-alan toimijalta löydy vastaavaa kylmäkapasiteettia”, Virta sanoo.

Onnistumisen edellytys olivat rokotteiden kuljetukseen varta vasten kehitetyt kuljetuslaatikot, joita tarvittiin nopealla aikataululla kymmeniä tuhansia eri puolille maailmaa lähteviin toimituksiin.

Pfizerin kuljetuslaatikko on ulkomitoiltaan noin puolen metrin erikoispinnoitettu ja uudelleenkäytettävä pahvilaatikko, jonka sisällä on toinen laatikko rokoteampullien säilytystä varten. Sisemmän laatikon ympärille laitetaan 17–20 kiloa kuivajäätä, joka pitää rokotteet 60–90 miinusasteen lämpötilassa 7–10 päivää.

Rokotusten alettua aika riitti mainiosti tuotteiden kuljettamiseen Belgiasta lentorahtina Suomeen ja edelleen sairaala-apteekkeihin.

”Jos rokotteet lähtivät Belgiasta maanantaina lentorahtina, tiistaina ne jaettiin eteläiseen Suomeen ja keskiviikkona loppuosaan maata”, Virta toteaa.

Laatikoissa on lämpötilaa ja gps-sijaintia mittaavat loggerit, joiden avulla kuljetuksia ja niiden olosuhteita voidaan seurata reaaliajassa. Laatikossa on myös valotunnistin. Sen mukaan voidaan havaita, jos pakkaus on avattu matkan aikana.

”Järjestely on toiminut. Suomeen on lähetetty reilut 3 000 kuljetuslaatikkoa. Yhtäkään ei ole jouduttu hylkäämään kylmäketjun katkeamisen tai muunkaan syyn vuoksi.”

Yhteistyö ratkaisi onnistumisen

Toni Relanderin mukaan koronarokotteen jakelua voidaan pitää yhtenä kaikkien aikojen merkittävimpänä lääkealan logistiikkaoperaationa. ”Paineet olivat kovat, sillä pelissä oli kansalaisten henki ja terveys ja yhteiskunnan toimintakyky.”

Relander ja Virta korostavat eri toimijoiden yhteistyötä ja erityisesti sairaala-apteekkien toiminnan merkitystä operaation onnistumisessa. ”Ilman tiivistä yhteistyötä lääkeyhtiön, viranomaisten, sairaala-apteekkien ja logistiikkayritysten välillä hanke ei olisi onnistunut. Kaikki toimijat olivat saman ongelman äärellä, jota yritettiin ratkoa yhdessä”, Relander sanoo.

”Ei mennyt kauan aikaa, kun kaikki toimijat omaksuivat rokotteen jakelun kannalta oleelliset asiat”, Virta täydentää.

Lääkkeiden kylmäketju huippuluokkaa Suomessa

Lääkkeiden jakelu on Suomessa tarkasti säännelty. EU- ja kansallisen lainsäädännön ohella myös valvonnasta vastaava viranomainen Fimea ohjeistaa yksityiskohtaisesti lääkkeiden käsittelystä.

”Suomessa lääkkeiden saatavuus ja lääkelogistiikka ovat erittäin tasokkaat, eikä lääkkeiden kansallisissa jakeluketjuissa ole ollut juurikaan ongelmia”, THL:n Toni Relander sanoo.

Rokotteiden ohella esimerkiksi insuliini ja silmätipat vaativat katkeamattoman kylmäketjun, jossa lääkkeitä on kuljetettava ja varastoitava +2–+8 asteessa. Viileässä lääkkeiden vaikuttava aine säilyttää tehonsa.

”Yleensä kaikki lihakseen tai suoneen pistettävät lääkkeet vaativat +2–+8 säilytyslämpötilan. Uusista tuotteista esimerkiksi proteiinilääkkeet ja mRNA-rokotteet vaativat kylmäsäilytystä. Uusien lääkkeiden myötä kylmää tarvitsevien valmisteiden määrä on kasvussa”, Pfizerin Pasi Virta arvioi.

Pfizerin kylmäketjua vaativista lääkkeistä valtaosa tuodaan Suomeen kylmärekoilla tai pienemmässä määrin lentorahtina muualta Euroopasta. ”Ajoneuvojen kuljetustila jäähdytetään haluttuun lämpötilaan. Olosuhteita seurataan kuljetuslavoihin kiinnitettyjen loggereiden tai ajoneuvon oman seurantajärjestelmän avulla”, Virta kertoo.

Lääkkeet varastoidaan Suomessa lääketukkurin kylmävarastoon, josta ne toimitetaan kylmälaatikoissa edelleen apteekkeihin. Apteekissa kylmäsäilytystä vaativat lääkkeet pidetään jääkaapissa.

Elintarvikkeiden tavoin myös lääkkeiden kuljetuksesta ja varastoinnista on tarkat ohjeistukset, jotta kylmäketju ei pääse katkeamaan missään vaiheessa. Esimerkiksi tukkuvaraston jäähdytys on varmistettu varajärjestelmällä, jos varsinainen järjestelmä on pois käytöstä sähkökatkoksen tai laiterikon vuoksi.

Suomessa lääkkeiden kylmäketjun katkeaminen on erittäin harvinaista, mutta monissa kehitysmaissa se on iso ongelma terveydenhuollossa. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että 25 prosenttia rokotteista pilaantuu tai menettää tehonsa, kun niitä joudutaan kuljettamaan ja varastoimaan kuumissa oloissa ilman jäähdytystä.

Jokapäiväinen kylmämme

Esittelemme sarjassa paikkoja ja asioita, joita ei olisi ilman kylmätekniikkaa ja -osaamista.

 

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa