Pääkirjoitus: Vain luonnollisia kylmäaineita vuonna 2040?

Kylmäaineiden tulevaisuuteen vaikuttaa kaksi EU-tason asetusehdotusta, jotka molemmat ovat parhaillaan käsittelyssä.

Allekirjoittaneelle kihosi niin sanottu kylmä hiki tätä kirjoittaessa. Koskaan aikaisemmin ei kylmäaineille ole ollut yhtä aikaa kahta EU-tason asetusehdotusta käsittelyssä. Toteutuessaan yhtä aikaa esitetyn laisina ehdotettu F-kaasuasetus ja kemikaaliasetus REACH:n muutos, niin sanottu PFAS-kielto, muuttaisivat kylmäainekentän totaalisesti ja lopullisesti. Nämä ovat kuitenkin vasta ehdotuksia, joten muutokset niissä kylmäaineille esitettäviin vaatimuksiin ovat mahdollisia ja todennäköisiä.

Riippumatta siitä mitä uudet asetukset tuovat tullessaan, nykyiset Suomessa jo käytössä olevat noin kaksi miljoonaa laitetta huolletaan ja pyritään pitämään käynnissä elinkaarensa loppuun asti. Olennaisinta on kunkin toimijan päättää, mikä on uuden hankittavan laitteen tai järjestelmän tuleva käyttöaika: onko se 5, 10, 25 vai 50 vuotta?

Mitä pitempi aika on kyseessä, sitä todennäköisemmin valittavana tulevat olemaan vain luonnolliset kylmäaineet. Tässä ajassa kemianteollisuus ei tule keksimään uutta ihmekylmäainetta, etenkään sellaista, joka sopisi sekä F-kaasuasetuksen että REACH-asetuksen rajoitteisiin.

Synteettisten kylmäaineiden kujanjuoksu

Asetusehdotuksessa F-kaasujen valmistuksen ja maahantuonnin kiintiöitä pienennettäisiin ja vähennysaikataulua sekä nopeutettaisiin että vietäisiin huomattavasti pidemmälle kuin nykyisessä asetuksessa.

Vuoden 2015 lähtötasoon suhteutettuna esimerkiksi vuonna 2030 kiintiö olisi enää viisi prosenttia ja vuonna 2040 vain kolme prosenttia. GWP-arvolla ilmaistuina nämä vastaisivat noin arvoja 120 ja 70. EU:n parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) on ehdottanut HFC-aineille täyskieltoa vuodesta 2049 alkaen. Regeneroitua ja kierrätettyä kylmäainetta saisi edelleenkin käyttää tietyin rajoituksin huollossa todennäköisesti vuoden 2030 alkuun asti.

REACH:n PFAS-kielto poistaisi markkinoilta 12 nykyisin käytössä olevaa kylmäainetta ja niitä sisältävät seokset. Tämä jo itsessään tarkoittaisi, että nykyisistä 114 kylmäaineseoksesta jäljelle jäisi 13 seosta, jotka kaikki ovat A3-luokan palavia seoksia. Kiellot astuisivat voimaan aikaisintaan kesällä 2026. Mikäli huoltokäytölle saataisiin poikkeus, sekin päättyisi ennen vuotta 2040.

Yhtä aikaa toteutuessaan asetusehdotukset voisivat voimakkaimmillaan johtaa siihen, että suuri osa nykyisistä synteettisistä kylmäaineista poistuisi markkinoilta vuoteen 2030 mennessä.

On huomattava, että muutos voi myös tapahtua vuoteen 2040 mennessä, mutta viimeistään vuonna 2050.

Tekijöitä ja koulutusta puuttuu

Kylmä- ja lämpöpumppualalle edellä mainitut muutokset tarkoittaisivat huomattavasti lisää työtä, vaikka alalla on jo täystyöllisyys. Tarve tekijöille kaikilla osaamistasoilla on valtava, ja tarve vain jatkaa kasvamistaan. Samalla myös koulutuksen tarve jokaisella koulutustasolla kasvaa.

Nämä tarpeet koskevat kaikkia Suomessa olevia kylmäalan työtehtäviä. Toivottavasti seuraava eduskunta ja hallitus saavat nopeasti aikaiseksi päätöksiä vajeiden korjaamiseksi.

Pakolliset pätevyydet vihdoin tulossa?

Kylmä- ja lämpöpumppualan järjestöjen huolena on ollut pakollisen koulutuksen ja pätevöinnin puute korvaaville kylmäaineille, kuten propaanille, ammoniakille ja hiilidioksidille. Nykyisin kuka tahansa saa käsitellä kyseisiä aineita ja asentaa sekä huoltaa näitä aineita sisältäviä laitteita. Tältä osin lainsäädäntö on jäänyt pahasti ajastaan jälkeen. Tämä huoli näyttäisi poistuvan uuden F-kaasuasetuksen myötä.

Mika Kapanen

Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto

Pääkirjoitus: Koulutus, pätevyys vai osaaminen?

Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu

Pääkirjoitus: Odotettavissa energiansäästöä ja entistä korkeampia hintoja