Kylmäpuolen koulutus ei riitä alan tarpeisiin

Selvitimme tänäkin syksynä, missä kaikkialla kylmätekniikkaa voi opiskella ja millaisia eri tutkintoja oppilaitoksissa on tarjolla. Asentajakoulutukseen paikkoja on tarjolla, mutta valmistuneiden määrä ei vastaa kylmäalan tarvetta.

Teksti Mika Kapanen  

Nykyisessä energiamurroksessa siirtymä kylmäainekiertoa hyödyntäviin jäähdytys- ja lämpöpumppujärjestelmiin vaatii huomattavasti lisää osaavia henkilöitä jokaiseen tehtävään asentajista suunnittelijoihin ja projektinvetäjiin. Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan kylmäalalle tarvittaisiin uusia asentajia heti 400–500 ja seuraavan viiden vuoden sisällä jopa 2 000 henkilöä. Oppilaitoksista valmistuvien opiskelijoiden määrä ei vastaa tätä tarvetta.

Suomen osaamistarpeen kannalta on myös mielenkiintoista havaita, ettei yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa, saati erikoistua näiden tekniikoiden asiantuntijaksi.

Ammatillisessa koulutuksessa useita mahdollisuuksia

Ammatillisessa koulutuksessa kylmäalan tutkintoja ovat kylmäasentajan perustutkinto ja ammattitutkinto sekä kylmämestarin erikoisammattitutkinto, jotka kaikki oikeuttavat yli 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden huolto- ja asennuspätevyyteen. Alle 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden, kuten ilma- ja maalämpöpumppujen, huolto- ja asennuspätevyyteen johtaa lämmityslaiteasentajan perustutkinto tai ammattitutkinto.

Lisäksi opiskelumuotoja on tarjolla useita mistä valita, on oppisopimusta, päiväopiskelua, alan vaihtajille suunnattua ja yrityskohtaisesti järjestettyjä koulutuksia.

Ammatillisten tutkintojen voimassa olevat opetussuunnitelmat: eperusteet.opintopolku.fi

Tutkintojen järjestämisoikeudet: oiva.minedu.fi/jarjestajat.

Kylmäasentajan perustutkinto

Kylmäasentajan perustutkinto on tarkoitettu aloittelijalle tai henkilölle, jolla on vasta muutaman vuoden työkokemus. Perustutkinnolla voi osoittaa pätevyytensä toimia itsenäisesti yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyössä. Perustutkinto suoritetaan ammatillisena peruskoulutuksena nuorisoasteen ammattikouluissa tai aikuisväestön näyttötutkintona.

Perustutkinnon kylmäasennuksen osaamisalan tutkintoja voivat järjestää kaikki oppilaitokset, joilla on talotekniikan perustutkinnon järjestämislupa (57 oppilaitosta) riippumatta opettajien kylmätekniikan tuntemuksesta. Oppilaitoksista kymmenen tarjoaa yli 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasentajan perustutkintoa. Lisäksi yhdeksän oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan perustutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta. Perustutkinnon suoritti v. 2020 48 henkilöä ja osatutkinnon Kylmäkomponenttien ja -putkiston asentaminen 112 henkilöä.

Kylmäasentajan ammattitutkinto

Kylmäasentajan ammattitutkinto (AT) on tarkoitettu jo muutaman vuoden ammatissa toimineille asentajille oman ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen toteennäyttämiseen. Kylmäasentajan ammattitutkinnolla voi osoittaa pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.

Talotekniikan ammattitutkintojen järjestämislupa on 33 oppilaitoksella. Kylmäasentajan ammattitutkintoa saa järjestää kuitenkin vain yhdeksän oppilaitosta, joista kuusi järjestää kylmäasentajan AT-koulutusta. Kolme muuta oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta. Ammattitutkinnon suoritti v. 2020 13 henkilöä ja osatutkinnon Kylmäaineiden käsitteleminen 59 henkilöä.

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto (EAT) on tarkoitettu jo useamman vuoden kylmäalalla toimineelle henkilölle vahvistamaan hänen osaamistaan tyypillisissä kylmäalan toimihenkilötöissä kylmälaitoksen suunnittelussa, tarjouslaskennassa ja projektinhoidossa. Kylmämestarin tutkinto korvaa kylmäalalta puuttuvan insinööritutkinnon ja sillä voi osoittaa myös pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.

Kylmämestarin (EAT) erikoisammattitutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, ja se koostuu kolmesta pakollisesta osasta ja yhdestä valinnaisesta osasta. Talotekniikan erikoisammattitutkintojen järjestämislupa on 17 oppilaitoksella. Kylmämestarin erikoisammattitutkinnon järjestämislupa on kolmella oppilaitoksella, mutta vain Careeria (Vantaa) on järjestänyt ko. koulutuksia. Erikoisammattitukinnon suoritti v. 2020 10 henkilöä.

Ammatillinen oppilaitos (tilanne 7.10.2021)Koulutustarjontaa v. 2021–2022Tutkinnot v. 2020
PTATEAT
Helsinki, Stadin ammatti- ja aikuisopistoyli 3 kg------PT, PTo
Helsinki, Taitotalo (ent. AEL-Amiedu)yli 3 kgyli 3 kg---PTo, AT, ATo
Joensuu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria---alle 3 kg---
Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiayli 3 kg------
Kerava, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDAyli 3 kgyli 3 kg---PT, PTo, ATo
Kokkola, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KPedu---------PTo
Kotka, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamialle 3 kg------
Kouvolan aikuiskoulutus Taitajaalle 3 kg------
Kuopio, Savon koulutuskuntayhtymä SAKKYyli 3 kg------PTo, AT, ATo
Lahti, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä---yli 3 kg---AT, ATo
Oulu, Taitotalo (ent. AEL-Amiedu)---alle 3 kg---PTo, AT, ATo
Pori, Länsirannikon Koulutus Oy Winnovaalle 3kg------PTo
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redualle 3 kg------
Savonlinna, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Samiedu---------PTo
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu---------PT
Tampere, Careeriayli 3 kgyli 3 kgyli 3 kgPT, PTo, AT, ATo, EAT
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKKyli 3 kg------PTo
Turun Aikuiskoulutuskeskusyli 3 kgyli 3 kg---PT, AT
Turun ammatti-instituuttiyli 3 kgPT, PTo
Vantaa, Careeriayli 3 kgyli 3 kgyli 3 kgPT, PTo, AT, ATo, EAT
Övertorneå, Ruotsi, Utbildning Nordyli 3 kgyli 3 kg---

PT = perustutkinto AT = ammattitutkinto EAT = erikoisammattitutkinto
PTo = perustutkinnon osia ATo = ammattitutkinnon osia

Ammattikorkeakoulu (tilanne 7.10.2021)Opintosuunta
Helsinki, Metropolia AMKTalotekniikka
Helsinki, Yrkeshögskolan ArcadaEnergia- ja ympäristötekniikka
Joensuu, Joensuun AMK KareliaTalotekniikka, Energia- ja ympäristötekniikka
Jyväskylä, Jyväskylän AMK, JAMKEnergia- ja ympäristötekniikka
Kotka, Kaakkois-Suomen AMK, XAMKEnergiatekniikka
Maarianhamina, Högskolan på ÅlandElektroteknik, Maskinteknik
Mikkeli, Kaakkois-Suomen AMK, XAMKTalotekniikka
Oulu, Oulun AMK, OAMKEnergiatekniikka, Talotekniikka
Pori, Satakunnan AMK, SAMKEnergia- ja ympäristötekniikka
Rovaniemi, Lapin AMKRakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Tampere, Tampereen AMK, TAMKLVI-talotekniikka
Turku, Turun AMKEnergia- ja ympäristötekniikka
Ylivieska, Centria AMKSähkö- ja automaatiotekniikka

Koulutuspaikkojen määrä vakiintunut – tarvetta valmistuneista ja opettajista

Edelliseen vuoteen verrattuna kylmäasentajan perus- ja ammattitutkintojen järjestäjien ja kylmäasennuksen koulutuksen osia tarjoavien oppilaitosten määrä on vakiintunut. Samalla pitää muistaa, että alalle tarvittaisiin uusia asentajia heti 400–500 ja seuraavan viiden vuoden sisällä jopa 2 000 henkilöä. Koulutuspaikkoja olisi tähän riittävästi, jos edes puolet 57 talotekniikan ja kylmäasennuksen järjestämisluvan saaneista oppilaitoksista tarjoaisi koulutusta.

Näin ei kuitenkaan ole. Vain 16 oppilaitosta tarjoaa kylmäalan koulutusta. Voidaankin kysyä, miksi oppilaitokset eivät järjestä koulutusta, vaikka lupa olisikin. Eräs oppilaitosten antama selitys on se, että päteviä opettajia ei ole saatavilla. Kun alalla on täystyöllisyys seuraavat 10–15 vuotta, oppilaitosten voi olla vaikea houkutella osaajia hyviltä hankkeilta tulemaan töihin pienemmällä palkalla ja siirtymään pätkätyöhön opettajaksi. Lisäksi siirtymisiä julkisen puolen oppilaitoksiin voi rajoittaa vaatimus pedagogisesta pätevyydestä, mikä on ollut ehtona vakinaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Kumpi on ammattitaitoja opetettaessa tärkeämpää – ammatillinen osaaminen vai pedagoginen pätevyys?

Seuraavan F-kaasuasetuksen valmistelu on täydessä käynnissä. Astuessaan voimaan parin vuoden sisällä se tulee taas muuttamaan käytettäviä kylmäaineita. Suuntaa ei tarvitse arvailla, vaan se on kohti luonnollisia, syttyviä ja erittäin alhaisen GWP-arvon aineita. Jäljelle jääviin aineisiin lukeutuvat ammoniakki, hiilidioksidi, hiilivedyt ja joukko HFO-aineita, ja kaikki nämä vaativat uusia toimintatapoja. Kaikille alalle toimiville tämä tarkoittaa pakollista osaamisen päivittämistä tai vaihtoehtoisesti siirtymistä muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Ilmeisesti Kylmäliikkeiden Liiton tehtäväksi tulee tällaisten täydennys- ja muuntokoulutusten järjestäminen alan toimijoille asentajista suunnittelijoihin ja insinööreihin.

Käytäntö ja teoria kulkevat käsi kädessä

Uusia tuulia Kylmätekniikan koulutuspäivillä

Kaikkea ei opi kirjoista