Kylmä kulkee kumipyörillä

Kylmäkuljetusten tarve on elintarvikkeiden verkkokaupan myötä vakaassa kasvussa. Samalla tarve kaluston huoltoon perehtyneistä kylmäasentajista kasvaa.

Teksti Dakota Lavento   Kuvat Thermo King / VTA Tekniikka Oy

Kylmäpiirin testaus käynnissä.

Liikkuvan kaluston kylmälaitteita huoltavilta kylmäasentajilta vaaditaan kokemusta ja osaamista erittäin laajalta alueelta. VTA Tekniikka Oy:n päivystävät kylmäasentajat ovat aina valmiina auttamaan asiakasta pulassa, sillä arvokas kylmäkuljetuslasti ei saa päästä lämpenemään missään kuljetuksen vaiheessa. Huoltoauto lähtee liikkeelle, vaikka huollettava ajoneuvo olisi suljetulla alueella satamaterminaalissa.

Yrityksen Thermo King -laitteiden jälkimarkkinointipäällikkö Kari Lahtinen on työskennellyt liikkuvan kaluston kylmälaitteiden parissa jo neljän vuosikymmenen ajan. Niistä ensimmäiset yli kaksikymmentä vuotta hän asensi ja korjasi kaluston kylmälaitteita. Nyttemmin hänet löytää konttorilta ja teknisestä tuesta.

Kylmäkuljettamista edellyttävät elintarvikkeiden lisäksi muun muassa lääkkeet, ja nämä liikkuvat Suomessa enimmäkseen kumipyörillä. Kalustosta suurin osa kuuluu suurille logistiikka-alan yrityksille, kuten Schenkerille ja Kaukokiidolle, joiden lisäksi alalla on lukuisia pieniä toimijoita. ”Suurilla toimijoilla on liikenteessä kymmeniä tai jopa satoja kylmälaitteilla varustettuja yksiköitä”, Lahtinen kertoo.

Kylmäkuljetuksiin käytettävien ajoneuvojen määrää ei tiedä tarkasti kukaan, sillä niistä ei ole olemassa yhtenäistä rekisteriä. Osa kaluston kuljetuskoreista on kuitenkin ATP-luokiteltuja. ATP-sopimus on helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskeva yleissopimus. Voimassa olevia ATP-luokitustodistuksia on Lahtisen mukaan noin 5 500 kuljetuskorilla. Saman verran lienee sellaisia, joilla luokka ei ole voimassa, mutta kylmälaite on kuitenkin kiinni ajoneuvossa tai kuljetuskorissa.

Kotiinkuljetuksesta uutta liiketoimintaa

Suomi on tullut naapurimaihimme verrattuna verrattain myöhään mukaan elintarvikkeiden verkkokauppaan. Vasta korona opetti suomalaiset tilaamaan ruokaa kotiin, jolloin kylmäkuljetuksiin soveltuvien jakeluautojen tarve huomattiin välittömästi.

VTA Tekniikka Oy muuttaa pakettiautoja kylmäkuljetuskäyttöön, ja niitä on Lahtisen mukaan myyty kaksi viime vuotta hyvin. Niitä ostavat niin kuljetusliikkeet kuin yksittäiset toimijatkin, jopa kauppiaat erityisesti pohjoisessa Suomessa.

Elintarvikkeiden verkkokaupan odotetaan entisestään kasvavan, samoin jakeluautojen tarpeen. Norjalainen elintarvikkeiden verkkokauppa Oda on aloittamassa toimintansa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla ja tarkoitus on laajentaa kysynnän kasvaessa muuallekin Suomeen. Sen tavoitteena on olla neljäs merkittävä ruokakauppa Suomessa.

Haastavaa huoltoa

Lahtinen sanoo, että liikkuvan kaluston huollot ovat huimasti parantuneet verrattuna siihen, mitä ne olivat 20 vuotta sitten. ”Kyllä kalustoa nyt huolletaan säännöllisesti. Monet laitteet ovat myös etäseurannassa. Näemme asiakkaiden yksiköt ja hälytyksen etänä, ja voimme jopa auttaa kuskeja pienissä ongelmissa etänä.”

Lahtinen huomauttaa, etteivät laitteet sinänsä poikkea kylmätekniikaltaan vastaavista kaupankylmän puolella olevista kylmälaitteista – paitsi että kylmätekniikalla tuotetaan myös lämpöä ja tekniikaltaan monipuolinen laite on rakennettu hyvin kompaktiin kokoon. ”Autosta ja perävaunusta riippuen järjestelmällä on omat voimalähteet tai se toimii sähköllä. Sähköä laite saa vetoauton moottorista toimivalla generaattorista.”

Vikatapauksissa yksikkö voi joutua tulemaan korjaamolle kuorma päällä. ”Silloin meidän pitää yrittää saada vika korjattua niin, ettei kuormaa tarvitse purkaa. Ulkomainen kuormahan on yleensä sinetöity, joten ei sitä voisi purkaakaan pyöräyttämättä sitä ensin tullin kautta.”

”Erityisesti ulos Eurooppaan ajavissa yksiköissä ollaan erittäin tarkkoja, että huollot on tehty ajallaan”, Lahtinen painottaa.

Kylmäasentajia tarvitaan lisää

Lahtinen sanoo, että aidosti osaavia ja kokeneita liikkuvan kaluston kylmäasentajia on Suomessa alle 50, joten osaajia tarvittaisiin kipeästi lisää. VTA Tekniikka työllistää kahdella korjaamollaan yhteensä 12 ammattitaitoista liikkuvan kaluston kylmäasentajaa. Sopimuskorjaamoja yrityksellä on 24 ympäri Suomen. VTA Tekniikalle on valmistumassa uudet suuremmat toimitilat ja lisää korjaamopaikkoja. Niiden myötä tarvittaisiin heti 3–4 uutta ammattitaitoista kylmäasentajaa.

Ammattitaitoinenkin ja kokenut kylmäasentaja pitää myös kouluttaa liikkuvan kaluston huoltoon. ”Päämiehen oma koulutuskeskus Belgiassa on onneksi taas koronasulun jälkeen avautumassa.”

ATP-sopimuksen luokitteluperusteet

ATP-kuljetusvälineet luokitellaan ensisijaisesti korin eristekyvyn perusteella. Eristekykyä kuvataan korin keskimääräisellä k-arvolla (u-arvolla). Eristekyvyn perusteella korit jaetaan normaalieristeisiin IN-luokan ja raskaseristeisiin IR-luokan koreihin.

Lämpötilansäätölaitteen toimintaperiaatteen mukaan ATP-kuljetusvälineet jaetaan jäähdytettyihin (R), koneellisesti jäähdytettyihin (F) ja lämmitettyihin (C). Kuormatilan lämpötilan perusteella kuljetusvälineet jaetaan edelleen kirjaimilla A, B, C, D, E ja F merkittyihin luokkiin, joiden merkitys riippuu lämpötilan säätölaitteesta.

Yleisimmin tunnetut luokat ovat FNA ja FRC. Raskaasti eristetyllä, koneellisesti jäähdytetyllä ja lämmitetyllä FRC-luokan ajoneuvolla ajetaan pakkaskuljetuksia, -18–20 asteen kuljetuslämpötilassa. FNA-luokassa kuormatilan lämpötila-alue on nollan ja +12 asteen välillä.

Suomen lääkekuljetuksissa on nykyisin käytetty jonkin verran BNA-luokkaa. ATP-sopimus ei kuitenkaan koske lääkekuljetuksia, vaan lääketehtaat ja vastaanottajat määrittelevät, minkälaisella kalustolla ja missä lämpötilassa lääkkeitä kuljetetaan. Viime aikoina tähän on kiinnitetty huomiota ja lääkekuljetuksille on tarkoitus saada yhtenäiset vaatimukset.

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa