Pääkirjoitus: Varma ansio ja mielenkiintoista työtä tarjolla

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan alan yrityksissä on tälläkin hetkellä 400 kylmä-asentajan työpaikkaa avoinna. Kaikkiaan kylmäalalla tarvitaan jopa 2 000 uutta työntekijää seuraavan viiden vuoden aikana, kun osaajia eläköityy samaan aikaan, kun alalla on meneil-lään suuria muutoksia ja yritysten näkymät ovat erittäin hyvät.

Seuraavan viiden vuoden aikana kylmäalalta voi poistua eläkkeelle 700–800 pätevää henkilöä eli joka kahdeksas nykyisistä osaajista. Samaan aikaan kylmäalalla on meneillään yksi historian suurimmista muutoksista, kun EU-vaatimukset pakottavat siirtymään ympäristöystävällisempiin kylmäaineisiin. Lisäksi lämpöpumppujen ja lämpöpumpputeknologian sovellusten odotetaan kasvattavan suosiotaan.

Edellä mainituista muutoksista johtuen alalla on täystyöllisyys, ellei jopa ylityöllisyys, taattu vuoteen 2030 asti. Vuosittain tarvittaisiin 400 uutta kylmäasentajaa alalle, jotta voitaisiin vastata eläköitymisestä ja kylmäaineiden muutoksista johtuviin haasteisiin. Viime vuosina ammatillisen kylmäasentajan perustutkinnon on suorittanut 70–80 nuorta vuosittain. Kylmäasentajien lisäksi alalla on tarvetta myös suunnittelijoille, myyjille, yrittäjille ja niin edelleen.

Alan vuosiansiotasokin on talotekniikka-alan korkeimpia. Vuosiansio on myös selvästi korkeampi kuin yksityisen sektorin työntekijöiden keskiansio.

Koulutusta tarjolla

Koulutuspaikkatarjonnasta ei alalle pääsy jää kiinni. Ammatillisista oppilaitoksista 58:ssa on järjestämislupa talotekniikan alalla kylmäasentajan perustutkintoon. Lisäksi jo alalla työskenteleville on tarjolla kylmäasentajan ammattitutkintoa seitsemässä oppilaitoksessa ja kylmämestarin erikoisammattitutkinto yhdessä. Näiden tutkintojen perusteet on uudistettu toisen asteen reformin yhteydessä, ja ne astuivat voimaan tämän vuoden alusta. Onkin mielenkiintoista seurata, kuinka hyvin reformi onnistuu vastaamaan yritysten ja kylmäalan muuttuviin vaatimuksiin ja kuinka hyvin työpaikalla oppiminen vahvistaa opiskelijoiden käytännön osaamista. Teoreettinen opetus kuuluisi edelleen oppilaitosten vastuulle.

Ylemmän tason koulutusta tarjoavista ammattikorkeakouluista ainakin yhdeksässä on koulutusta talotekniikka-alan insinööriksi. Yliopistoissa ja korkeakouluissa tarjotaan kursseja liittyen jäähdytykseen ja lämpöpumppuihin. Vain oma halu ja mielenkiinto asettaa rajat, mihin nuori haluaa suuntautua.

Kesätöitä tarjolla

Kesätyön tarjoaminen nuorille on oiva keino houkutella nuoria kylmäalalle. Niinpä Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyritysten tavoitteena on tarjota kesätöitä 300 nuorelle, jotka miettivät, mitä isona tekisivät.

Rakennustyömaille pääsyn vaatimuksena on usein vähintään työturvallisuuskortin suorittaminen ja tämä koskee aivan kaikkia riippumatta työtehtävästä. Jos nuori on esimerkiksi kahden viikon mittaisessa ”Tutustu työelämään ja tienaa” -kesäharjoittelussa, voi yli 100 euron työturvallisuuskortin kustantaminen olla joissakin yrityksissä kynnys nuorten palkkaamiseen. Kahden viikon varaston siivoaminen ja järjestely ei taas ole paras keino houkutella nuoria työelämään. Pakollinen korttirumba voi olla esteenä ja karsia halukkaita yrityksiä palkkaamasta kesäpoikia ja -tyttöjä. Toivottavasti tulevaisuudessa tälle toimintatavalle olisi tarjolla jokin vaihtoehto.

Jari Haavisto

Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Pääkirjoitus: Koulutus, pätevyys vai osaaminen?

Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu

Pääkirjoitus: Vain luonnollisia kylmäaineita vuonna 2040?