Kylmäaineet turvallisia muutosten jälkeenkin

Kylmäaineissa on menossa suuri muutos kohti alhaisemman ilmastonlämmitysvaikutuksen aineita, mutta kuluttaja ei tätä kylmäaineiden muuttumista juurikaan huomaa. Vaikka kylmäaineiden turvaluokitus samalla muuttuisikin, ovat uusia kylmäaineita sisältävä laitteet yhtä turvallisia kuin perinteisiä kylmäaineita sisältävät laitteet.

Teksti Mika Kapanen   Kuvat Shutterstock

Syttyvyys on otettava uusilla kylmäaineilla huomioon, mutta sillä pelottelu on osin harhaanjohtavaa. Syttyminen edellyttää aina kaikkien kolmen tekijän – syttyvän aineen, hapen ja syttymislähteen – yhtäaikaista esiintymistä. Jos yksikin näistä poistetaan, ei syttyminen ole mahdollista. Lisäksi aineen syttymiseen vaikuttaa muun muassa aineen itsesyttymislämpötila, vaadittu syttymisenergia sekä syttymisalue.

Syttyvää ainetta on oltava läsnä sopiva määrä kaasuuntuneena. Tätä määrää kuvaa syttymisalue, jota rajaa alempi (LFL) ja ylempi (UFL) syttymisraja, jotka ovat aineesta riippuvaisia. Jos ainetta on vähemmän kuin alempi syttymisraja tai enemmän kuin ylempi syttymisraja sallii, ei syttymistä tapahdu. Esimerkiksi R32-kylmäaineella LFL = 0,307 kg/m3 ja UFL = 0,64 kg/m3. Jos laitteessa olisi 1 kg R32-kylmäainetta, niin huone saisi olla tilavuudeltaan enintään 3,3 m³, jotta kylmäaineen ja ilman seoksen voisi saada syttymään. On myös huomattava, että vähäinenkin ilmanvaihto laimentaa vuotaneen kylmäaineen pitoisuutta huomattavasti.

Kemiallisesti syttyminen on aineen yhtymistä happeen, jota on oltava riittävästi läsnä. Normaalisti asuin- ja työtiloissa esiintyvä ilman happipitoisuus riittää tähän. Syttymislähteessä on oltava riittävästi energiaa aineen sytyttämiseen, mikä myös riippuu aineesta. Esimerkiksi avoliekki tai kuuma pinta voi aiheuttaa syttymisen. R32-kylmäaineen syttymiseen vaaditaan jatkuva kuuma syttymislähde, kuten palava kynttilä tai hitsausliekki, mutta se sammuu itsestään, kun syttymislähde poistetaan. Itsesyttymisen voivat aiheuttaa useita satoja asteita kuumat pinnat.

Turvallisia ku­lut­ta­ja­tuot­tei­ta

Tuotteiden CE-merkintä vaatii, että tuotteeseen liittyvät riskit on arvioitu ennen kuin tuote on saatettu markkinoille Euroopan unionissa. Tuotteille asetetut turvallisuusvaatimukset on esitetty tuoteryhmää koskevissa säädöksissä ja standardeissa. Esimerkiksi kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kylmälaitteita ja lämpöpumppuja koskevissa standardeissa vaaditaan kylmäainevuotoa simuloivan testin tekemistä. Tällä todennetaan, onko kylmäaineen ja ilman syttyvän seoksen syntyminen mahdollista. Tuotteiden rakenteita on rajoitettu, kuten kaikkien tehtaalla valmistettujen putkisaumojen on oltava juotettuja saumoja. Tältä osin rakenne vastaa esimerkiksi kotitalouksissa käytettäviä jääkaappeja ja pakastimia, joissa on käytetty herkästi syttyvää iso-butaania kylmäaineena jo 25 vuotta.

Kuluttajatuotteissa käyttäjän turvallisuus on varmistettu asettamalla laitteen sisältämän kylmäaineen täytökselle enimmäismäärät. Mikäli laitteen sisältämä kylmäaine pääsisikin esimerkiksi vahingon sattuessa vuotamaan asuintiloihin, ei tästä vuodosta normaaleissa asuinoloissa syntyisi vaaraa.

Käyttö- ja huolto-ohjeet syytä lukea

Käyttöohje ei ole ”huvin vuoksi kirjailtu lätyskä”, vaan siinä on kuvattu, miten tuotetta voidaan turvallisesti käyttää. Huolto-ohjeessa on vastaavasti esitetty, millaista huoltoa laitteelle suositellaan, jotta taataan mahdollisimman energiatehokas ja pitkä käyttöikä. Valitettavan usein käyttöohje nakataan paperinkeräykseen eikä sitä lueta lainkaan.

Ra­ken­ta­mis­mää­räys ei määrittele kylmäainetta

Rakentamismääräyskokoelmassa ei kylmäaineita ole erikseen mainittu. Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta (asetus 848/2017) mukaisessa palokuormalaskennassa on otettava huomioon myös mahdolliset kylmäaineesta aiheutuvat palokuormat.

Kyseisen asetuksen 7§ luokittelee rakennuksen ja sen osat palokuormaryhmiin käyttötarkoituksen mukaan määräytyvän palokuorman tiheyden perusteella. Esimerkiksi palokuormaryhmään alle 600 MJ/m² kuuluvia tiloja ovat asunnot, hoitolaitokset, työpaikat, autosuojat sekä osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten ravintolat, koulut, päiväkodit sekä palo-osastokooltaan enintään 300 m2 myymälät.

Jos palokuorma aiheutuisi vain kylmäaineesta, niin mainittua 600 MJ/m2  vastaisi 64 kg R32 kylmäainetta tai 13 kg propaania neliömetriä kohden. Tällaisia kylmäainepitoisuuksia voi käytännössä esiintyä vain erillisissä konehuoneissa.

Kylmäainemuutos vaikuttaa koneikon sijoitteluun

Koneikkojen sijoitteluun voi tulla jatkossa uusia haasteita, kun siirrytään palamattomista kylmäaineista lievästi syttyviin vaihtoehtoihin. Kymmenen viime vuoden aikana R410a on ollut yleinen kylmäaine muutaman sadan kilowatin jäähdytystehoon asti sekä lämpöpumpuissa.
”Nyt kylmäainemääräykset pakottavat kuitenkin siirtymään alhaisemman GWP-arvon kylmäaineisiin. R410a:n korvaavat aineet ovat lievästi syttyviä A2L-luokan kylmäaineita”, sanoo Ari Aula Chiller Oy:stä.

”Muutos johtaa todennäköisesti siihen, että koneikkoja sijoitetaan nykyistä enemmän ulos. Erityisesti tämä koskee isoja koneikkoja, joissa on isot kylmäainetäytöt. Sijoittelulla on vaikutusta esimerkiksi laitteiden huollettavuuteen”.

Uusi F-kaasuasetus astunut voimaan

Palavat kylmäaineet yleistyvät – miten on turvallisuuden laita?

Uusi F-kaasuasetus: sopimus saavutettu