Turvallisuus kaikki kaikessa konehuoneessa

Kylmäkonehuoneita koskevat vaatimukset eri turvaluokan kylmäaineille on hyvä kerrata aika ajoin. Mitkä ovat yleisimmät puutteet?

Teksti Matti Remes   Kuvat Matti Remes

Timo Puputti toivoo, että kylmäalan ammattilaiset kertaisivat aika ajoin konehuoneita koskevat turvavaatimukset. Vuosittaiset koulutuspäivät ovat hyvä tapa tuoda esille esimerkiksi lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia.

Kylmäkonehuoneita koskevat turvallisuusvaatimukset määräytyvät laitteissa käytetyn kylmäaineen turvaluokan mukaan. Osa vaatimuksista koskee kaikkia kylmäaineita, kun taas vaarallisemmille aineille on asetettu lisävaatimuksia.

Suomessa turvallisuusasiat on otettu varsin hyvin huomioon konehuoneiden suunnittelussa ja käytön aikana, arvioi konsultointi- ja suunnittelutoimisto RE Groupin toimistopäällikkö Timo Puputti.

Parannettavaa kuitenkin aina löytyy. ”Aivan kaikki alan ammattilaiset eivät ole ehkä pysyneet turvamääräyksissä ajan tasalla. Vuosien saatossa ne ovat kehittyneet aika lailla. Siksi omien tietojen päivittäminen aika ajoin on tärkeää”, Puputti sanoo.

Kylmäaineet ovat kemikaaleja, joten niitä koskee painelaitelainsäädännön lisäksi myös kemikaalilainsäädäntö. Lakeja täydentää eurooppalainen EN378-standardisarja, jonka ohjeita noudattamalla voidaan minimoida kylmäkoneistojen ja kylmäaineiden aiheuttamia vaaroja. ”Lainsäädäntö asettaa minimitason. Standardi taas kertoo hyvät käytännöt,” Puputti tiivistää.

Paljon painoa vuotojen hallintaan

Kemikaaliasetuksessa otetaan kantaa muun muassa konehuoneen rakennemateriaalien ja rakenteiden valintaan. Niissä on otettava huomioon kestävyys kemiallisia reaktioita, painetta ja tulipaloja vastaan. Pintamateriaalien ei tarvitse olla täysin palamattomia, mutta niiden tulee olla kuitenkin vaikeasti syttyvää ainetta.

”Perus-Gyproc ei täytä näitä määräyksiä, mutta palosuojauksiin kehitetyt erikoislevyt sopivat. Myös betoni- tai tiiliseinä täyttää määräykset kohtalaisen hyvin”, Puputti sanoo.

Kemikaaliasetuksessa laitetaan paljon painoa vuotojen hallintaan ja kemikaalien leviämisen estämiseen muihin tiloihin ja ympäristöön onnettomuustilanteissa. Konehuoneessa on myös pidettävä huolta, että pelastus- ja torjuntatoimiin osallistuvilla on esteetön pääsy kaikkiin tiloihin.

Myös henkilöturvallisuus korostuu. Myrkyllisten kaasujen käsittelytiloista ei saa olla esimerkiksi suoraa yhteyttä sellaisiin tiloihin, joissa ihmisiä työskentelee muissa kuin kemikaalien käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. ”Vanhoissa konehuoneissa saattaa olla ammoniakkilaitoksia ja huoneen ovet ovat sisäänpäin aukeavia tai avautuvat suoraan tuotantotiloihin. Tällaiset ratkaisut ovat nykymääräysten vastaisia.”

Standardi määrittää hyvät käytännöt

EN378-standardeissa määritellään henkilöstön ja omaisuuden turvallisuutta koskevat vaatimukset kylmäkoneistojen käytölle, huollolle, korjaukselle ja kylmäaineiden talteenotolle. Standardi opastaa myös ympäristönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä.

EN378-standardeihin on kirjattu vaatimuksia muun muassa konehuoneen rakenteille, talotekniikalle ja valaistukselle. Osa vaatimuksista on yhteisiä kaikkien turvaluokkien kylmäaineille. ”EN378-standardeihin on kirjattu itsestään selviä asioita, jotka on oltava kunnossa kaikissa konehuoneissa. Esimerkiksi kylmälaitteen pysäyttävä hätäkytkin tulee olla sekä konehuoneen sisä- että ulkopuolella”, Puputti havainnollistaa.

Standardi myös määrää, että konehuoneesta ei saa olla ulos johtavia aukkoja kahden metrin etäisyydellä rakennuksen hätäuloskäynneistä. ”Rakennuksessa olevien ihmisten evakuointi on aina pystyttävä tekemään turvallisesti, vaikka konehuoneessa tapahtuisi onnettomuus.”

Konehuoneen mittojen tulisi olla sellaiset, että asennus käy helposti ja tilaa on riittävästi laitteiden huollolle ja korjaamiselle myös henkilösuojaimia käyttäville työntekijöille. ”Konehuoneiden suunnittelussa pyritään yleensä riittävään väljyyteen, mutta todellisuus on monesti toista. Esimerkiksi jälkikäteen asennettavat uudet laitteet vievät tilaa ja tekevät tiloista usein ahtaita.”

Puputti korostaa, että konehuoneessa on oltava riittävä määrä ovia, jotta hätätilanteessa tilasta pääsee poistumaan nopeasti. Tämän vuoksi myös konehuoneiden ovien on avauduttava ulospäin. ”Yksi ovi ei usein riitä, jos kyse on vähänkään isommasta konehuoneesta. Jos vaikkapa vuodon sattuessa on toisessa päässä huonetta, tilasta voi olla hankala poistua.”

Ammoniakilla tiukin ohjeistus

Vaarallisemmille ja syttyville kylmäaineille (A2L, A3, B2L) standardit asettavat vielä lisävaatimuksia esimerkiksi hätäpoistoilmanvaihdolle ja sähkönsyötön katkaisulle. Erityisen tarkka ohjeistus koskee ammoniakkia eli R717-kylmäainetta käyttäviä konehuoneita.

”Erityistä huomiota on kiinnitettävä vuotojen vesistöihin pääsyn estämiseen. Tätä varten konehuoneen lattia on suunniteltava niin, että vuototilanteessa nestemäisen ammoniakin pääsy ulos estetään. Lisäksi keräysjärjestelmästä lähtevän viemärin on oltava tavallisesti suljettu.”

R717-kylmäainetta käyttävissä konehuoneissa on myös järjestettävä mahdollisuus silmien huuhtomiseen. Jos kylmäainetäytös on yli 1000 kg, konehuoneen ulkopuolelle on sijoitettava hätäsuihku.

Mitkä ovat konehuoneiden yleisimmät puutteet? ”Eniten korjattavaa löytyy konehuoneen allastuksista. Ammoniakkilaitoksista saattaa puuttua keräysjärjestelmä, joka estää aineen valumisen viemäriin”, Puputti sanoo.

Myös ammoniakkivuotojen varalta tarvittava hätäsuihku on usein huonosti järjestetty. Suihku saattaa olla konehuoneen sisällä, jolloin sitä voi olla vaikea käyttää vuodon tapahduttua. ”Suihkujen toimivuutta tulisi myös säännöllisesti testata, että niistä tulee hätätilanteessa varmasti vettä – eikä vain ruosteista töhnää.”

Puputti piti esityksen konehuoneiden turvavaatimuksista Kylmätekniikan koulutuspäivillä tammikuussa Korpilammella. Hän toivoo, että kylmäalan ammattilaiset kertaisivat aika ajoin konehuoneita koskevat turvavaatimukset. ”Suomessa konehuoneissa ei ole sattunut vakavia vahinkoja. Tilasto olisi hyvä pitää samanlaisena jatkossakin.”

Vuosittaiset koulutuspäivät ovat Puputin mielestä hyvä tapa tuoda esille esimerkiksi lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. ”Näin tieto leviää suunnittelijoille ja urakoitsijoille sekä edelleen loppuasiakkaille ja kylmälaitteiden käyttäjille.”

Myös kohteissa liikkuvien asentajien kannattaa havainnoida konehuoneen turva-asioihin liittyviä asioita ja tarvittaessa huomauttaa kylmälaitoksen käyttäjille ja omistajille havaitsemistaan puutteista. ”Näiden asioiden esille tuominen on suorastaan palvelus asiakkaalle, joka ei välttämättä ole osannut kiinnittää huomiota puutteellisuuksiin.”

Uusi F-kaasuasetus astunut voimaan

Palavat kylmäaineet yleistyvät – miten on turvallisuuden laita?

Uusi F-kaasuasetus: sopimus saavutettu