Långvik vaihtoi öljyn lämpöpumppuihin
Långvikin kokous- ja kylpylähotelli teki perusteellisen energiasaneerauksen, jonka ytimessä oli öljylämmityksen korvaaminen järeillä lämpöpumpuilla.
Teksti Matti Remes Kuvat Matti Remes
Långvikin kokous- ja kylpylähotelli Kirkkonummella on käynyt läpi täydellisen energiaremontin parin viime vuoden aikana. Nyt alkaa helpottaa, sillä myös isoin ponnistus eli öljylämmityksen vaihtaminen lämpöpumppuihin sujui mallikkaasti.
Långvikin toimitusjohtaja Inka Uusitalo-Raoult on tyytyväinen 1,5 miljoonan euron lämpöpumppuinvestointiin, joka valmistui tammikuun lopulla. ”Jo vajaan vuoden kokemuksen perusteella voimme todeta, että investointi kannatti. Energialasku pienenee vuodessa 100 000 euroa, joten tällä menolla lämpöpumput maksavat itsensä takaisin 15 vuodessa suunnitellulla tavalla”, Uusitalo-Raoult sanoo.
Hän korostaa, että taloudellisuuden ohella energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat hotellibisneksessä myös imagokysymys. Yhä useammat asiakkaat edellyttävät hotellilta vastuullisuutta ympäristöasioissa.
Ilmanvaihtoon energiatehokkuutta lämpöpumpuilla
Kauniin merenlahden rannalla sijaitseva Långvik on rakennettu vuonna 1976 alun perin Kansallis-Osake-Pankin henkilöstön koulutuskäyttöön ja edustustilaisuuksiin. Kokous- ja kylpylähotellissa on yhteensä 96 huonetta, 27 kokoustilaa, spa-hoitola ja allasosasto.
Vuonna 2010 kiinteistössä tehtiin laaja saneeraus. Tuolloin toteutetut tekniset ratkaisut ovat Uusitalo-Raoultin mukaan hyvää tasoa, mutta niiden lisäksi myös lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä vaati perusteellisen uudistuksen.
Energiasaneerauksen ensimmäisessä vaiheessa uusittiin Långvikin kiinteistöautomaatiojärjestelmä ja ilmanvaihdon ohjaus muun muassa hiilidioksidiantureilla. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta parannettiin puolestaan lämpöpumppujen avulla. Tuloilmaa lämmittävää ja jäähdyttävää nyt 11 ilmanvaihtokoneeseen asennettua lämpöpumppujärjestelmää.
Ilma-vesilämpöpumput veivät voiton
Vuoden kuluttua näistä investoinneista aloitettiin energiasaneerauksen toinen ja merkittävin vaihe, jonka kohteena oli patteriverkoston ja käyttöveden lämmitysjärjestelmä. Energiaremontin ensimmäisen vaiheen jälkeen oli mahdollista arvioida, kuinka paljon lämmitykseen tarvitaan kapasiteettia, jotta raskaalla polttoöljyllä lämmittämisestä voidaan luopua.
”Yksi vaihtoehto olisi ollut vanhan aluelämpövoimalan muuttaminen kevyelle polttoöljylle. Halusimme kuitenkin pienentää huomattavasti hiilijalanjälkeä, joten lähdimme etsimään ympäristöystävällisempää vaihtoehtoa”, Långvikin kiinteistöpäällikkö Juha Lehtinen sanoo.
Ensimmäisenä vaihtoehtona tutkittiin maalämpöä. Suuren kiinteistömassan lämmittäminen olisi kuitenkin vaatinut tontille noin sadan reiän poraamista. Lisäksi rei´ille olisi ollut vaikea löytää sellaista sijoituspaikkaa, jossa ne eivät olisi haitanneet hotellin toimintaa. ”Päädyimme ilma-vesilämpöpumppuihin, muun muassa siksi, että niiden kokonaiskustannus muodostui selvästi edullisemmaksi. Hotellin liiketoimintaan asennus ei vaikuttanut mitenkään”, Lehtinen perustelee.
Lämpöpumppuratkaisun riskit käytiin Lehtisen mukaan tarkasti läpi. ”Eniten herättivät kysymyksiä tulevien vuosien talvet. Lämpöpumput ovat hyvä valinta, jos talvet ovat kosteita ja suhteellisen leutoja. Kovina pakkastalvina niiden hyötysuhde heikkenee.”
Lämpöpumpuista ei haittaa asiakkaille
Lämpö hotellin patteriverkostoon tuotetaan nyt kolmella 275 kW:n lämpöpumpulla, jotka on asennettu hotellin edustalle. Kookkaat laitteet on verhoiltu taitavasti puurimoilla, joten ne istuvat hyvin merelliseen hotellimiljööseen. Viereen asennettiin viisi 30 kW:n lämpöpumppua, jotka lämmittävät käyttöveden.
Laitteissa käytetään kylmäaineena hiilidioksidia, jonka valintaan vaikutti Lehtisen mukaan F-kaasuasetuksen myötä kiristyvät määräykset kylmäaineissa. Toinen valinnan peruste oli, että hiilidioksidin avulla voidaan tuottaa riittävän kuumaa käyttövettä. ”Sen avulla käyttöveden lämpötila saadaan nostettua jopa 80 asteeseen. Verkkoon ajetaan tosin noin 60-asteista vettä”, Lehtinen sanoo.
Hotellille on tärkeää, ettei teknisistä laitteista aiheudu asiakkaille häiriötä. Uusitalo-Raoult sanoo, että keskeisestä sijainnista huolimatta lämpöpumppujen ulkonäkö ja käynti sulautuvat huomaamattomasti ympäristöön. ”Käyttövettä lämmittävät pumput voitiin sijoittaa jopa hotellin sviitin alapuolelle, koska hiljainen hurina ei kantaudu sisälle”, Uusitalo-Raoult sanoo.
Suomessa ennennäkemätön ratkaisu
Långvikin energiaremontin suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut LeaseGreen, joka on energiasaneerauksiin ja kiinteistökehitykseen erikoistunut palveluyritys. ”Meidän ydinosaamistamme ovat hotellipalvelut – eivät niinkään energia-asiat. Niihin tarvitsemme kumppaneita, joilla on erikoisosaamista”, Uusitalo-Raoult sanoo.
LeaseGreenin mukaan Långvikin lämpöpumppujärjestelmä on suurin Suomessa asennettu tämän tyypin ratkaisu. ”Keski-Euroopassa tällaiset ratkaisut ovat yleisiä”, LeaseGreenin suunnittelujohtaja Simo Nurmi sanoo.
Nurmi myöntää, että kahdeksan lämpöpumpun saattaminen toimintakuntoon oli vaativa operaatio. ”Haasteellisinta oli pysyä aikataulussa, sillä hankkeessa oli lukuisia muuttujia.”
Merkittävä osa kriittisistä asennuksista tehtiin öisin. Käyttöveden katkokset kestivät pisimmillään 1–1,5 tuntia.
Juha Lehtisen mukaan lämpöpumppuhankkeen suurin haaste oli saada uusi järjestelmä pelaamaan yhteen kiinteistöautomatiikan kanssa. ”Vanhasta lämpövoimalasta tuli verkostoon koko ajan 70-asteista vettä, joten lämmitys saatiin käyntiin nopeasti. Lämpöpumppujärjestelmä taas alkaa tuottaa lämpöä portaittain ja pikkuhiljaa.”
Heti uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen Suomeen iski parin viikon kova pakkasjakso, mutta Lehtisen mukaan siitä selvittiin yllättävänkin hyvin. ”Järjestelmän säätäminen jatkuu. Todennäköisesti vie pari vuotta, että saamme kaikki säädöt varmasti optimoitua. Viime kesän poikkeuksellisissa helteissä järjestelmä toimi hyvin ja asiakkaat kiittelivät sopivan viileitä sisätiloja”, Lehtinen sanoo.
Långvikin energiasaneereaus
- Långvikin kokous- ja kylpylähotelliin tehtiin vuosina 2016–2018 perusteellinen energiasaneeraus.
- Ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin kiinteistöautomaatiojärjestelmä ja ilmanvaihdon ohjaus. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta parannettiin asentamalla ilmanvaihtokoneisiin 11 Mitsubishi Electric PAC-IF 013 -tuloilmalämpöpumppua ja Mitsubishi Electric PUHZ-sarjan ulkoyksikköä. Niiden yhteisteho on 278 kW ja kylmäaine R410. Toimittaja on Scanoffice.
- Toisessa vaiheessa uusittiin patteriverkoston ja käyttöveden lämmitysjärjestelmä, jossa öljylämmitys korvattiin lämpöpumpuilla.
- Patteriverkosto lämmitetään kolmella Bluebox Zeta 18.4 XT 275 kW:n ilma-vesilämpöpumpulla. Kylmäaine on R410, toimittaja Swegon.
- Käyttövesi lämmitetään viidellä Mitsubishi Heavy Qton 30 kW:n ilma-vesilämpöpumpulla. Kylmäaine on hiilidioksidi, toimittaja Combi Cool.
KylmäExtra 2/2018
- Pääkirjoitus: Kylmäainetilanne johtanut lieveilmiöihin
- Kaupalla edessä vuosikymmenen suururakka
- Edessä 700–800 miljoonan urakka
- Kaikki kylmälaitteet menivät vaihtoon
- Vaasan keskussairaala valitsi keskitetyn jäähdytyksen
- Kylmäaineilla epämääräistä kauppaa ja laitonta maahantuontia
- Luonnolliset kylmäaineet
- Kylmää voi ostaa myös palveluna
- Aikuiskoulutus toimii – Nuoret pitäisi tavoittaa paremmin
- Data centereiden monipuoliset jäähdytysratkaisut
- Jatkuvuus helpottaa huoltoja
- Kiilto laajentaa hukkalämmön hyötykäyttöä
- Niilo Mikkonen in memoriam
- Långvik vaihtoi öljyn lämpöpumppuihin
- Helenin Esplanadin lämpöpumppulaitos vihitty käyttöön
- Daikin liiketoimintakauppasopimukseen Recairin kanssa
- Porvoon tuomiokirkko siirtyi maalämpöön