Kylpylähotelli otti sisäiset energiavirrat hyötykäyttöön

Leppävirralla jäähallin ja hiihtoareenan hukkalämmöt hyödynnetään tehokkaasti viereisessä kylpylähotellissa. Lämpöä riittää myös kaukolämpöverkkoon.

Teksti Matti Remes   Kuvat Matti Remes

Vesileppiksen kylmän tuotannosta ja lämmön talteenotosta vastaavat laitteet sijaitsevat konteissa. Vasemmalla Savon Voiman energiakontti, keskellä jäähallin kylmäkontti ja oikealla hiihtoareenan kylmäkontti.

Kiinteistöjen energiavirtojen kierrätys ja hukkalämpöjen hyödyntäminen ovat kuumia puheenaiheita. Leppävirralla sijaitseva Vesileppis on kuin luotu näiden energiatehokkuutta parantavien toimien toteuttamiseen käytännössä.

Vesileppis on Leppävirran kunnan omistama kiinteistö, jossa kylpylähotellin ohella toimivat hiihto- ja jäähalli. Ajatus kylmäjärjestelmän lauhdelämmön hyödyntämisestä syntyi huolellisen harkinnan pohjalta.

”Olimme jo kymmenisen vuotta miettineet uusia energiaratkaisuja. Oli monen asian summa, että ryhdyimme lopulta tuumasta toimeen”, Vesileppiksen liikuntapalveluiden toimitusjohtaja Esa Salmiheimo kertoo.

”Päätökseen vaikutti lisäksi se, että sekä hiihtoareenan että jäähallin vanhojen kylmäkoneiden uusinta olisi ollut lähivuosina joka tapauksessa edessä”, hän lisää.

Lauhdelämmön talteenotto paras vaihtoehto

Hanketta edelsi eri vaihtoehtojen huolellinen kartoitus. Yhtenä vaihtoehtona oli maalämmön ja läheisen järven lämpöjen hyödyntäminen. Tällaiseen investointiin ympäristölupien saaminen olisi ollut kuitenkin todennäköisesti haasteellista.

Seuraavaksi huomio keskittyi kylmäprosessien lauhdelämpöön. Konsultilla teetetty selvitys paljasti, että sitä olisi niin teknisesti kuin taloudellisestikin kannattavaa hyödyntää suuren kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen. Lämpöä riittäisi luovutettavaksi myös muualle.

”Hukkalämmön hyödyntämisessä etusijalla olivat Vesileppiksen omat tarpeet. Keväällä, kesällä ja syksyllä lämpöä jäisi kuitenkin yli ja se voitaisiin siirtää Leppävirran kaukolämpöverkkoon. Tästä tehtiin sopimus kaukolämmöstä vastaavan Savon Voiman kanssa”, Salmiheimo sanoo.

Kesällä lauhdelämpöä riittää kaukolämmöksi

Leppävirran kunnan kiinteistöpäällikkö Antti Tuppura kertoo, että kunta vastasi investoinnin suunnittelusta sekä uuden kylmälaitoksen ja tarvittavan rakennusautomaation kustannuksista. Uusi kylmälaitos on sijoitettu jäähallin seinustalle konttiin. Se sisältää Suomen Tekojää Oy:n toimittaman lämpöpumppujärjestelmän, jolla jäähdytyskoneistojen hukkalämmön lämpötila nostetaan aluelämpöverkkoon sopivaksi.

Talviaikaan jäähallin ja hiihtoareenan kylmälaitteiden lauhdelämpö ohjautuu kylpylähotellin ja liikuntatilojen lämmitykseen. Kesäaikaan ylijäämälämpöä riittää myös Leppävirran taajama-alueen lämmitykseen. Arvioiden mukaan hukkalämmöt kattavat noin kymmenen prosenttia taajaman lämmöntarpeesta.

Tätä varten kylmälaitoksen viereen asennettiin Savon Voiman energiakontti, jonka lämpöpumppulaitteisto nostaa lauhdelämmön lämpötilaa ja siirtää sen edelleen kaukolämpöverkkoon.

”Savon Voiman osuus koostuu energiakontin ohella hukkalämmön kiinteistöstä keräävistä lämmönvaihtimista”, Tuppura sanoo.

Lämpöpumppujen energiatehokkaan toiminnan optimimoiseksi Savon Voima on laskenut alueen kaukolämpöverkoston lämpötilatasoa. Tämän mahdollistavat kiinteistöjen uudet lämmönjakokeskukset, jotka toimivat vanhoja laitteita matalammalla mitoituslämpötilalla energiatehokkuuden parantamiseksi.

Asennustöiden suunnittelu suurin haaste

Antti Tuppuran mukaan Vesileppiksen energiahankkeen suurimmat haasteet liittyivät töiden järjestämiseen niin, että asennuksista ja lämmityksen katkoksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kylpylähotellin päivittäiseen toimintaan ja asiakkaille.

”Töiden aikataulutus oli tehtävä huolella. Esimerkiksi hotellin puolella sovimme, että talven sijaan lämmönvaihtimien asennukset tehdään keväällä. Lämpökatkos saatiin pidettyä 1–2 vuorokaudessa. Suurimmat asennustyöt kiinteistön sisällä johtuivat jäähdytyslinjojen uusimisesta ja lämmönvaihtimista.”

Hankkeen valmistumisen jälkeen Vesileppiksen kiinteistönhoito vastaa kylmäkontin operoinnista. Tähän tukea antavat Tekojään etävalvonta ja huoltopalvelut.

Kunnalle taloudellisesti kannattava investointi

Leppävirran kunnan osuus energiahankkeen kustannuksista oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Valtion energiatukea hankkeeseen saatiin 250 000 euroa.

”Hankkeen tuomaksi energiansäästöksi on arvioitu vuodessa 100 000 euroa. Hankkeen takaisinmaksuaika on arviolta noin kymmenen vuotta”, Salmiheimo kertoo.

Tuppuran mukaan energiainvestoinnin edellytyksenä oli, että kiinteistön omistajalla eli kunnalla oli halua ja taloudelliset resurssit rahoittaa hanke.

”Tällainen pioneerihanke vaati kunnalta paljon omaa rahoitusta. Se sopi kuitenkin hyvin kunnan strategiaan, jossa vihreys on merkittävässä roolissa. Leppävirran kunnalle on laadittu hiilinegatiivisuustavoite”, Tuppura sanoo.

Tuppuran havaintojen mukaan vastaavan kokoiset kunnan tekemät investoinnit ovat Suomessa verrattain harvinaisia. Myönteiseen päätökseen vaikutti oleellisesti mahdollisuus saada hankkeeseen valtion energiatukea.

Salmiheimo suosittelee muitakin kuntia selvittämään hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksia, jos se on suinkin kustannustehokasta eri kohteissa.

”Hankkeiden kannattavuutta edistää nopeasti kehittyvä teknologia, joka mahdollistaa entistä pienempien energiamäärien hyödyntämisen”, Salmiheimo muistuttaa.

Fortum kiihdyttää vauhtia kaukolämpöhankkeissa

Sähkölautan akusto vaatii tehokkaan jäähdytyksen

Hypermarket vaihtaa kaukolämmön lämpöpumppuihin