Missä voi opiskella kylmäalaa?

Valmistuneita entistä enemmän, mutta ei edelleenkään riittävästi alan kasvaviin tarpeisiin. KylmäExtra-lehden vuotuinen koulutuskartoitus osoittaa, että kylmäalan opinnoista valmistuneita on reippaasti enemmän kuin aikaisemmin. Silti määrä ei vastaa vieläkään kylmäalan tarvetta.

Teksti Pauli Tarna  

Suomen talous on taantumassa. Meillä talous on euroalueen muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen riippuvainen rakennusalasta, johon korkojen nousu on iskenyt voimakkaasti. Taantuma ja rakennusalan vaikeudet eivät kuitenkaan näy kylmäalalla, pikemminkin päinvastoin.

Kylmäalan vahvaan kasvuun vaikuttavat vihreä siirtymä sekä kylmäaineita koskevan lainsäädännön uudistuminen. EU:n uusiutuvan energian suunnitelmassa (REPowerEU) kehotetaan suosimaan investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen. Tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen lämpöpumppujen määrä rakennuksissa. Myös suurempien lämpöpumppujen määrän halutaan lisääntyvän muun muassa kaukolämpö- ja viilennysverkoissa.

Lisäksi valmistelussa olevat lainsäädännön muutokset sekä Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä tulevat näkymään kylmäalalla edelleen kasvavana työvoiman tarpeena. Lisäksi alalla toimivien ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja tekijöitä jää lähivuosina paljon eläkkeelle. Tarve uusista työntekijöistä on Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan välittömästi noin 500 henkilöä ja tulevien viiden vuoden aikana 2 500–3 000 henkilöä. Alalla on täystyöllisyys pitkälle tulevaisuuteen.

Vuonna 2022 oppilaitoksista valmistui alan opiskelijoita selvästi enemmän kuin edellisvuonna, mutta määrä on edelleen liian pieni alan tarpeisin nähden. Kaiken kaikkiaan valmistuneita oli vuonna 2022 yhteensä 1 732 (vuonna 2021 1 282). Valmistuneista ylivoimaisesti suurin osa eli yli 80 prosenttia sai pätevyyden alle 3 kg kylmäaineita sisältäviin laitteisiin. Suurin puute alalla on kuitenkin tekijöistä, joilla on pätevyys yli 3 kg kylmäaineita sisältäviin laitteisiin. Oppilaitosten mukaan kylmäalan opintojen kysyntä on edelleen kasvanut, mutta alaa vaivaa edelleen opettajapula, joka rajoittaa opetuksen tarjoamista.

Merkittävänä haasteena kylmäalan kehitykselle on se, että yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai korkeakoulussa ei edelleenkään voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa, saati erikoistua näiden tekniikoiden asiantuntijaksi. Näitä tarvittaisiin alan suomalaisten toimijoiden kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Ammatillisessa koulutuksessa useita mahdollisuuksia

Ammatillisessa koulutuksessa kylmäalan tutkintoja ovat kylmäasentajan perustutkinto ja ammattitutkinto sekä kylmämestarin erikoisammattitutkinto, jotka kaikki oikeuttavat yli 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden huolto- ja asennuspätevyyteen. Alle 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden, kuten ilma- ja maalämpöpumppujen, huolto- ja asennuspätevyyteen johtaa lämmityslaiteasentajan perustutkinto tai ammattitutkinto. Lämpöpumppuasentajan pätevyyden voi saada myös perus- ja ammattitutkintojen osasuorituksilla.

Tarjolla on eri opiskelumuotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja päiväopiskelua sekä esimerkiksi alan vaihtajille suunnattuja yrityskohtaisesti järjestettyjä koulutuksia.

Kylmäasentajan perustutkinto

Kylmäasentajan perustutkinto on tarkoitettu aloittelijalle tai henkilölle, jolla on vasta muutaman vuoden työkokemus. Perustutkinnolla voi osoittaa pätevyytensä toimia itsenäisesti yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyössä. Perustutkinto suoritetaan ammatillisena peruskoulutuksena nuorisoasteen ammattikouluissa tai aikuisväestön näyttötutkintona.

Perustutkinnon kylmäasennuksen tutkintoja voivat järjestää kaikki oppilaitokset, joilla on talotekniikan perustutkinnon järjestämislupa (57 oppilaitosta) riippumatta opettajien kylmätekniikan tuntemuksesta. Näistä oppilaitoksista kolmetoista tarjoaa yli 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasentajan perustutkintoa. Lisäksi viisi oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan perustutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta. Perustutkinnon suoritti vuonna 2022 89 henkilöä (v. 2021 51) ja osatutkinnon Pienkylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asentaminen (alle 3 kg) 376 henkilöä (v. 2021 285). Osatutkinnon, jossa on vähintään kaksi tutkinnon osaa, suoritti 218 henkilöä (v. 2021 100). Tässä näkyy selvästi voimakkaasti lisääntynyt ilmalämpöpumppujen kysyntä.

Kylmäasentajan perustutkintoa tarjoaa myös Ruotsin puolella Ylitorniossa yhteispohjoismainen Utbildning Nord.

Kylmäasentajan ammattitutkinto

Kylmäasentajan ammattitutkinto (AT) on tarkoitettu jo muutaman vuoden ammatissa toimineille asentajille oman ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen toteennäyttämiseen. Kylmäasentajan ammattitutkinnolla voi osoittaa pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.

Talotekniikan ammattitutkintojen järjestämislupa on 32 oppilaitoksella. Kylmäasentajan ammattitutkintoa saa järjestää kuitenkin vain yhdeksän oppilaitosta, jotka kaikki myös järjestävät sitä. Kolme muuta oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esimerkiksi lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta Ammattitutkinnon suoritti vuonna 2022 35 henkilöä (v. 2021 39) ja osatutkinnon Kylmäaineiden käsitteleminen 146 henkilöä (vuonna 2021 151). Lisäksi osatutkinnon Lämpöpumppujen asentaminen ja huoltaminen suoritti vuonna 2022 844 henkilöä (v. 2021 633). Myös tässä näkyy voimakkaasti energian hinnan epävarmuuden aiheuttama lämpöpumppubuumi.

Kylmäasentajan ammattitutkintoa tarjoaa myös Ruotsin puolella Ylitorniossa yhteispohjoismainen Utbildning Nord.

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto (EAT) on tarkoitettu jo useamman vuoden kylmäalalla toimineelle henkilölle vahvistamaan hänen osaamistaan tyypillisissä kylmäalan toimihenkilötöissä kylmälaitoksen suunnittelussa, tarjouslaskennassa ja projektinhoidossa. Kylmämestarin tutkinto korvaa kylmäalalta puuttuvan insinööritutkinnon ja sillä voi osoittaa myös pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.

Kylmämestarin (EAT) erikoisammattitutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, ja se koostuu kolmesta pakollisesta osasta ja yhdestä valinnaisesta osasta. Talotekniikan erikoisammattitutkintojen järjestämislupa on 17 oppilaitoksella ja kylmämestarin erikoisammattitutkinnon järjestämislupa on luvan haltijoista vain kolmella oppilaitoksella. Näistä kaksi oppilaitosta tarjoaa tätä koulutusta, Careeria Vantaalla sekä uutena Keski-Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda Keravalla. Kylmämestarin erikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 2022 25 henkilöä (2021 23 henkilöä).

Ammatillinen oppilaitos (tilanne 18.9.2023)Koulutustarjontaa v. 2023–2024
PTATEAT
Helsinki, Stadin ammatti- ja aikuisopistoyli 3 kg------
Helsinki, Taitotalo (ent. AEL-Amiedu)yli 3 kgyli 3 kg---
Kerava, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDAyli 3 kgyli 3 kgyli 3 kg
Kouvolan Ammattiopisto, EDUKOalle 3 kgyli 3 kg---
Kuopio, Savon koulutuskuntayhtymä SAKKYyli 3 kgyli 3 kg---
Lahti, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä---yli 3 kg---
Lapua, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDUyli 3 kg------
Oulu, Taitotalo (ent. AEL-Amiedu)yli 3 kg------
Pori, Länsirannikon Koulutus Oy Winnovayli 3 kg------
Rovaniemi, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUyli 3 kg------
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKKyli 3 kgyli 3 kg---
Turun Aikuiskoulutuskeskusyli 3 kgyli 3 kg---
Turun ammatti-instituuttiyli 3 kg------
Vantaa, Careeriayli 3 kgyli 3 kgyli 3 kg
Övertorneå, Ruotsi, Utbildning Nordyli 3 kgyli 3 kg---

PT = perustutkinto, AT = ammattitutkinto, EAT = erikoisammattitutkinto

 

Ammattikorkeakoulu (tilanne 21.9.2023)Opintosuunta
Helsinki, Metropolia AMKTalotekniikka
Joensuu, Joensuun AMK KareliaTalotekniikka, Energia- ja ympäristötekniikka
Jyväskylä, Jyväskylän AMK, JAMKEnergia- ja ympäristötekniikka
Kotka, Kaakkois-Suomen AMK, XAMKEnergiatekniikka
Maarianhamina, Högskolan på ÅlandMaskinteknik
Mikkeli, Kaakkois-Suomen AMK, XAMKTalotekniikka
Oulu, Oulun AMK, OAMKEnergiatekniikka, Talotekniikka
Pori, Satakunnan AMK, SAMKEnergia- ja ympäristötekniikka
Rovaniemi, Lapin AMKRakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Tampere, Tampereen AMK, TAMKLVI-talotekniikka
Turku, Turun AMKEnergia- ja ympäristötekniikka
Ylivieska, Centria AMKSähkö- ja automaatiotekniikka

Ammatillisten tutkintojen voimassa olevat opetussuunnitelmat: https://eperusteet.opintopolku.fi

Tutkintojen järjestämisoikeudet:
https://oiva.okm.fi/fi/jarjestamis-ja-yllapitamisluvat/ammatillinen-koulutus

Käytäntö ja teoria kulkevat käsi kädessä

Uusia tuulia Kylmätekniikan koulutuspäivillä

Kaikkea ei opi kirjoista