Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa

Mansikan tie pellolta kaupan pakastealtaaseen vaatii tehokkaan kylmäketjun. Ison investoinnin tuotantolaitokseen tehnyt Pakkasmarja näyttää tässä mallia muille.

Teksti Matti Remes   Kuvat Matti Remes

Timo Jalkasen mukaan sekä marjojen viilennyksessä että pakastuksessa on tärkeintä saada lämpö pois nopeasti. Näin marjojen laatu pysyy mahdollisimman hyvänä.

”Uusien toimitilojen suunnittelussa tärkeintä oli toiminnallisuus. Myös kylmäteknisillä ratkaisuilla oli ratkaiseva rooli, sillä kylmennysprosessien nopeus ja katkeamattomuus vaikuttavat oleellisesti marjojen laatuun ja kestävyyteen toimitusketjussa.”

Näin kertoo suonenjokelaisen Pakkasmarja Oy:n tekniikasta vastaava johtaja Timo Jalkanen. Kesällä 2022 yli neljä vuosikymmentä toiminut yritys saavutti uuden merkkipaalun, kun marjojen varastointiin, vastaanottoon ja pakkaukseen tarkoitetut modernit toimitilat otettiin käyttöön. Jalkanen kertoo, että kahdessa paikassa toimineen yrityksen tilat olivat käyneet ahtaiksi suhteessa kasvaviin marjamääriin.

Pohjois-Savossa sijaitseva Suonenjoki on tunnettu mansikkapitäjä, jonka tuotteet kattavat kesällä ison osan kauppojen ja torimyyjien marjatarjonnasta. Viljelijöiden omistama Pakkasmarja Oy on puolestaan pakkasmarjoissa alansa markkinajohtaja.

Sama tila kylmiönä ja pakkasvarastona

Pakkasmarjassa pieni ydinryhmä pohti uuden tuotantolaitoksen saamista mahdollisimman toimivaksi. Investoinnissa toteutetut noin 3 700 neliömetrin kylmätilat kattavat marjojen vastaanotto-, kylmiö- ja pakkasvarastotilat.

Uudet tilat myös suunniteltiin mahdollisimman helposti muunneltaviksi eri tarkoituksiin. Erityisen ylpeä Jalkanen on ratkaisusta, jossa satokauden aikana +5 asteen kylmiötila muutetaan satokauden ulkopuolella -18 asteen pakkasvarastoksi.

”Tilojen muunneltavuuden mahdollistaa rakennuksen hyvä eristys. Seinät ovat 220 millimetrin pelti-uretaani-peltilevyä.”

Tiloissa on myös kolme pikapakastustunnelia, joissa lämpötila saadaan laskettua tehokkaiden höyrystimien ja voimakkaan ilmavirran ansiosta nopeasti -35 asteeseen. Tunneleita voidaan käyttää myös tuoremarjojen nopeaan viilennykseen.

”Sekä viilennyksessä että pakastuksessa tärkeintä on saada lämpö pois nopeasti marjoista. Näin marjan laatu pysyy mahdollisimman hyvänä.”

Yrityksen toiminnot vaihtelevat sesonkien mukaisesti. Kesällä viljelijöiltä tulee paljon marjaa, jolloin viilennys ja pakastus on pystyttävä tekemään nopeasti ja tehokkaasti.

Kesällä marjoja ruuhkaksi asti

Pakkasmarjan kautta kauppoihin ja suurkeittiöihin menee vuosittain miljoonia kiloja marjoja. Viljeltyjen mansikan, vadelman ja herukan ohella tuotevalikoimaan kuuluvat myös metsämarjoista mustikka ja puolukka.

Jalkasen mukaan yhdeksän miljoonan euron investointiin rohkaisivat kasvussa olevat marjamäärät. Tästä kertoo, että yrityksen liikevaihto on noussut vuosikymmenessä 10 miljoonasta 24 miljoonaan euroon.

Kiireisimmän sesongin aikana Pakkasmarjan pihamaalla on marjaviljelijöiden pakettiautoja jonoksi asti. Vastaanoton nopeuttamiseksi viljelijä voi näppäillä tulossa olevat tuotteet jo etukäteen sovellukseen.

Kauppoihin menevät tuoremarjat on laitettu valmiiksi pahvilaatikoihin ja kuormalavoille jo tilalla. Pikaviilennyksen jälkeen mansikat menevät hetkeksi kylmiöön ja jäähdytetyillä rekoilla eteenpäin eri puolille Suomea.

Pakastettavista mansikoista on puolestaan otettu kannat pois jo poimintavaiheessa ja ne on laitettu muovilaatikoihin. Marjat menevät pikapakastukseen ja edelleen pakkasvarastoon, josta niitä haetaan pakkaamoon menekin mukaan pitkin talvea.

Hiilidioksidi vei voiton ammoniakista

Pakkasmarjan liiketoiminnan elinehto on hyvin toimiva kylmäjärjestelmä. Siksi Jalkanen korostaa kylmätekniikassa huolellista ennakkosuunnittelua ja eri vaihtoehtojen kartoittamista. ”Kävimme tutustumassa elintarvikealan tuotantolaitoksiin, joissa on kokemuksia hiilidioksidin käytöstä ja hukkalämmön hyödyntämisestä.”

Kylmätekniikan suunnittelussa puolueetonta asiantuntija-apua antoi Timo Puputti Suomen Teollisuuskylmästä. ”Kylmätekniikasta ymmärrämme itsekin jotakin, mutta hiilidioksidista meillä ei ollut kokemusta. Timo oli hyvänä tukena eri vaihtoehtojen kartoituksessa”, Jalkanen sanoo.

Vaihtoehtona hiilidioksidille oli ammoniakki. Ammoniakkilaitoksen sijoittaminen tontille olisi ollut kuitenkin turvamääräysten vuoksi vaikeaa. ”Lisäksi hiilidioksidi on nyt ympäristöystävällisin ratkaisu kylmäaineeksi”, Jalkanen perustelee.

Uusien tilojen rinnalla vanha kiinteistö toimii edelleen aputiloina satokauden aikana. Jalkasen mukaan sen kylmäjärjestelmissä käytetään freon-pohjaisia kylmäaineita. ”Vanhojen tilojen tulevaisuuden ratkaisuja mietitään parhaillaan.”

Käyttöönotto ilman suuria kommelluksia

Uusien tilojen rakentaminen toteutettiin kokonaisvastuu- eli KVR-urakkana, jossa Caverionin toteuttama kylmäjärjestelmä oli osa pääurakoitsijan eli Rakennusliike U. Lipsasen vastuulla ollutta kokonaisuutta.

”Työmaa eteni jouhevasti. Suunniteltu aikataulu ja budjetti pitivät.”

Uuden kylmälaitoksen kylmäteho on noin 930–960 kW. Se koostuu kahdesta erillisestä koneikosta, joissa on yhteensä 20 mäntäkompressoria. Niiden lisäksi laitoksessa on apukoneikkoja, joita käytetään apuna kylmäprosessissa.

”Uusi laitos vaati ensimmäisenä kesänä säätöjä, mutta kokonaisuutena käyttöönotto sujui hyvin.”

Jalkanen vastaa kollegansa kanssa kylmälaitoksen operoinnista. Tukena ovat Caverionin ympärivuorokautinen etävalvonta ja huoltopalvelu.

Jalkanen sanoo, että pitkällä tähtäimellä uusi kylmälaitos on kannattava investointi myös säästyvän energian ansiosta. Vanhaan laitokseen verrattuna uusi laitos kuluttaa yli kymmenen kertaa vähemmän sähköä pakastettua marjakiloa kohti.

Ostosähkön tarvetta vähentää kiinteistön katolle asennettu 200 kilowattipiikin aurinkovoimala, joka tuottaa sähköä eniten silloin kuin energiaa tarvitaan eniten eli kesäkuukausina.

Hukkalämpö menee kaukolämpöverkkoon

Hankkeen valmisteluvaiheen aikana nousi esille, että hiilidioksidijärjestelmä tuottaa runsaasti lauhdelämpöä. Pakkasmarja voi hyödyntää sitä kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen, höyrystimien sulatukseen sekä routasuojaan.

Tämä kattaa kuitenkin vain osan syntyvästä hukkalämmöstä. Jäljelle jäävän hukkalämmön hyödyntämiseen löytyi ratkaisu, kun Jalkanen otti yhteyttä Savon Voimaan ja ehdotti lämmön hyödyntämistä Suonenjoen kaukolämpöverkossa. Asian edistymistä vauhditti tontin vieressä kulkeva kaukolämpöputki.

Nyt Savon Voima vastaanottaa tuotantolaitoksesta yli jäävän hukkalämmön, josta osa voidaan 75-asteisena johtaa suoraan lämmönsiirtimien kautta kaukolämpöverkkoon. Matalalämpöinen lauhde kuumennetaan puolestaan ensin 75-asteiseksi Savon Voiman kiinteistön yhteyteen rakentamalla lämpöpumppujärjestelmällä.

Pakkasmarjalta hukkalämpöä syntyy eniten kesäaikaan. Silloin merkittävä osa Suonenjoen kaukolämmöstä voidaan tuottaa yrityksen luovuttamilla hukkalämmöillä.

”Lauhdelämmön poistaminen parantaa myös kylmälaitoksen hyötysuhdetta, mikä puolestaan vähentää sähkön kulutusta”, Jalkanen muistuttaa.

Pakkasmarja Oy

  • Vuonna 1982 suonenjokisten mansikantuottajien perustama yritys, jonka alaa ovat marjapakasteet ja kesällä tuoremansikat.
  • Pakkasmarjalla on vajaat 70 osakasta ja noin 300 sopimusviljelijää.

 

Uusi kylmälaitos

  • Kylmäkoneisto: 2 erillistä koneikkoa, jossa 14 mäntäkompressoria, lisäksi apukoneikkoja, joita käytetään apuna kylmäprosessissa
  • Kylmäteho yhteensä 930–960 kW
  • Kylmäaine: hiilidioksidi

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Meijeri investoi kylmässä pitkälle tulevaisuuteen