Aikuiskoulutus toimii – Nuoret pitäisi tavoittaa paremmin

Opiskeluinnokkuuden puutteesta kylmäalalla olevia ja sinne hakeutuvia ei voi moittia – aikuiskoulutuksen puolella. Kylmätekniikan kouluttajan Matti Jokelan mukaan Edupolissa koulutettiin viime vuonna viitisensataa opiskelijaa eri mittaisilla opintojaksoilla. ”Suurin osa opiskelijoista on noin 30–40-vuotiaita alan vaihtajia. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa”, Jokela rohkaisee.

Ensi vuoden alussa Edupolissa käynnistyvässä työvoimapoliittisessa rekrykoulutuksessa yhytetään alasta kiinnostuneet koulutettavat ja työvoimaa kaipaavat yritykset. Yritykset siis pääsevät valitsemaan, ketä haluaisivat alalle kouluttaa. ”Me Edupolissa teemme kuitenkin alkukarsinnan”, Jokela kertoo.

Sopivaa työvoimaa yrityksiin

Jokelan mukaan rekrymalli on hyvä ratkaisu sekä koulutettavan että yrityksen kannalta: ”Yritys tietää, minkälainen ihminen työssäoppimisjaksolle on tulossa ja koulutettava tietää, minne on menossa. Jos kaikki sujuu odotetusti, tuloksena on lopussa uusi kylmäalan työsuhde.”

Mukaan hankkeeseen toivotaan kylmäalan yrityksiä ympäri Suomen. Koulutukseen valittavilta opiskelijoilta toivotaan kiinnostusta alalle ja kykyä ongelmanratkaisua edellyttävään työhön. Koulutukseen otetaan 16–18 opiskelijaa.

Tammikuussa alkava koulutus käynnistyy kolmen kuukauden lähiopetuksella Edupolin tiloissa Vantaan Tikkurilassa. Huhti- ja toukokuun opiskelijat ovat yrityksissä työssäoppimisjaksolla. Jos kaikki sujuu hyvin, kesäkuussa solmitaan työsuhde ja tutkinto suoritetaan valmiiksi oppisopimuksella.

Tammikuussa Edupolissa käynnistyy myös omissa suunnittelu- tai projektitehtävissä suoritettava kylmämestarikoulutus. Siihen otetaan noin 20 ammattilaista ja tarkemmat tiedot koulutuksesta löytyvät Edupolin verkkosivuilta.

Nuorten kylmäkoulutus reformin jaloissa

Ammatillisen koulutuksen reformin nimellä kulkeva laaja koulutusuudistus tuli voimaan kuluvan vuoden alussa. Sen tavoitteena oli varmistaa, että koulutus vastaisi paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin ja myös nuorille voitaisiin rakentaa tehokkaasti yksilöllisiä opintopolkuja.

Aikuiskoulutuksessa yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen ammatin vaihtajille tai hieman eri alalle pätevöityville näyttääkin toimivan, mutta nuorisokoulutuksen puolella reformi ei ole ainakaan vielä ehtinyt lunastaa lupauksiaan. Reformissa vastuuta opiskelusta siirrettiin entistä enemmän oppilaalle itselleen.

”Opiskelijalla ei ole yläkoulun luokilta tuttua lukujärjestystä, mutta kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole kykyä motivoida itseään heräämään aamukahdeksaksi kouluun, pahoittelee talotekniikan eri aineita opettanut”, pari viime vuotta Stadin aikuis- ja ammattioppilaitoksessa ammatillisena opettajana toiminut kylmämestari Ari Lehtonen.

Lehtonen huomauttaa, että vaikkapa tuleva koodari voi hyvinkin opiskella missä tahansa. Tekninen ala on kuitenkin toisenlainen, sillä sen perusteita ei voi oppia pelkästään kotona oman koneen ääressä.

Yrityksille suuri vastuu

Nykyisin opetusta annetaan myös entistä enemmän yrityksissä. ”Opettajan on päätettävä, milloin opiskelija on valmis työelämään ja myös löydettävä yritys, jonka kanssa sopimus tehdään.”

Kovinkaan moni työnantaja ei välttämättä halua varsinkaan täysin raakiletta opiskelijaa niskoilleen ottaa. Joka tapauksessa on otettava huomioon työturvallisuus ja myös työaikakysymykset. ”Kylmäalalla työskennellään asiakkaan tiloissa. Työtä ei tehdä valvotusti oppilaitoksessa tai yrityksen omissa tiloissa. Kaikki kylmäaineet eivät ole vaarattomia ja myös suuret paineet on osattava ottaa huomioon.”

Työpaikalla koulutusta antavan asentajan työteho väistämättä laskee työssäohjaamisen vuoksi. Lisäksi hänen työpäivänsä katkeaa, sillä oppilas on kuljetettava työmaalta kohtuulliseen aikaan pois.

Lisää tietoa nuorille

Lehtosta surettaa erityisesti se, että kovin harva nuorisopuolen kylmäkoulutukseen päätyvä on alun perin sinne nimenomaisesti halunnut. Moni kun ei välttämättä ole etukäteen edes tiennyt, mitä kylmäalalla tehdään.

”Putkiasennus tunnetaan ja sinne halutaan. Jos pisteet eivät putkipuolelle riitä, ei motivaatio opiskeluun pettymyksen vuoksi ehkä ole kovinkaan korkealla. Se on hirmuinen sääli, kun kyseessä on kuitenkin talotekniikan vaativin ala, jossa on putki- ja sähköasennuksen lisäksi hallittava konetekniikka, kylmäaineet ja termodynamiikka.”

Täsmäkoulutus toimii

Projektijohtaja Juha Koskikuru kolmisenkymmentä työntekijää työllistävästä Kylmä 2000 Oy:stä sanoo, että yritys on ollut tyytyväinen nykyiseen koulutusmalliin siinä mielessä, että yritykseen työharjoitteluun tulleista alan vaihtajista lähes kaikki on yritykseen myös lopulta palkattu työntekijöiksi. ”Jollakin on ollut sähkötaustaa, mutta kaikilla ei välttämättä takanaan teknisen alan kokemusta. Tärkeintä on, että ala kiinnostaa ja on aito halu oppia.”

Kylmä 2000:een työllistyneet alan vaihtajat ovat olleet iältään 30–50-vuotiaita. Nuoret asentajat ovat tulleet oppisopimuskoulutuksen kautta ja olleet jollakin tavoin jo ennalta tuttuja.

Koskikuru toivoisikin, että alan tunnettuutta saataisiin nuorien keskuudessa kasvatettua. ”Innostuneelle ja motivoituneelle nuorelle opiskelijalle voisi niitä työssäoppimispaikkojakin löytyä herkemmin.”

Toki alan yritysten tulee aktivoitua paikkoja tarjoamaan. Muuten nuorien tie alalle katkeaa lyhyeen.