Suurin osa laittomista kylmäaineista jää pimentoon

Kylmäaineiden ja etenkin HFC-kylmäaineiden laiton kauppa työllistää Euroopan petostentorjuntavirastoa (OLAF) jatkuvasti yhtä enemmän, sanoo OLAFin pääjohtaja Ville Itälä. Virasto tutkii EU:n myöntämään rahoitukseen kohdistuvia petoksia ja korruptiota, mutta viraston toimialaan kuuluvat myös salakuljetus ja tuoteväärennökset. Taistelu kylmäaineiden laitonta kauppaa vastaan on Itälän mukaan noussut OLAFin toiminnan yhdeksi painopistealueeksi.

F-kaasuasetuksen mukaan EU:ssa on sovittu ilmakehän lämpenemistä edistävien HFC-yhdisteiden (fluorihiilivetyjen) käytön vähentämisestä. Tätä varten niille on asetettu rajoituksia ja asteittain pieneneviä kiintiöitä. Tämä puolestaan on johtanut HFC-kylmäaineiden voimakkaaseen hintojen nousuun. Lieveilmiönä kylmäaineiden laittomat markkinat ovat lähteneet kovaan kasvuun, kun rikolliset pyrkivät käyttämään tilaisuutta hyväkseen.

”HFC-aineiden laittomista markkinoista on mahdoton antaa tarkkaa arvioita. Emme esimerkiksi tiedä, kuinka paljon takavarikoidut erät ovat mustan pörssin kokonaismäärästä”, Itälä toteaa.

Laittomasta kaupasta vain pieni osa paljastuu

Etenkin R404A-kylmäaineesta ja muista korkeamman GWP-arvon (Global Warming Potential) kylmäaineista on alkanut olla pulaa, eikä korvaavien kylmäaineiden saatavuus vastaa kysyntää. Markkinoille onkin ilmaantunut epämääräisiä kylmäaine-eriä ja aiemmin tuntemattomia kauppiaita täyttämään vajetta.

Euroopan kylmäainevalmistajien järjestö EFCTC arvioi, että vuonna 2019 EU-maissa myytiin laittomasti HFC-kylmäaineita määrä, jonka päästöt ovat jopa 31 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (MtCO2e). Samansuuntaiseen arvioon päätyy myös ympäristöjärjestö Environmental Investigation Agency (EIA) tuoreimmassa raportissaan. Vertailun vuoksi Suomen kaikkien kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat viime vuonna 48 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Itälä myöntää, että viranomaisten tiedossa on todennäköisesti ongelmasta vain jäävuoren huippu. ”On täysin mahdollista, että HFC-kylmäaineiden laiton kauppa on näitäkin arvioita huomattavasti korkeampi”, Itälä toteaa.

Hän muistuttaa, että HFC-aineiden käytön rajoittaminen EU:ssa on vielä suhteellisen uusi asia. Sama pätee niiden laajamittaisiin laittomiin markkinoihin. OLAF on alkanut kiinnittää tosissaan huomiota ja tarkkailla kylmäaineiden epäilyttäviä kuljetuksia vuodesta 2019 lähtien.

”Sen jälkeen tietoisuus ilmiöstä on kasvanut huomattavasti. OLAF ja EU-maiden viranomaiset ovat alkaneet jakaa tietoa keskenään, ja olemme pystyneet muodostamaan entistä kattavamman kuvan rikollisten toimintatavoista.”

Tämä on johtanut tarkastusten ja sitä myöten myös takavarikointien kasvuun. ”Kylmäaineiden laiton kauppa on kansainvälistä. Siksi valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä ilmiön torjumiseksi.”

Järjestäytynyt rikollisuus pyörittää bisnestä

EU:hun tuodaan HFC-yhdisteitä ennen muuta Yhdysvalloista, Kiinasta ja Turkista. Suurin osa tuonnista on täysin laillista ja rehellisten yritysten tekemää kauppaa. Joukossa on kuitenkin myös rikollisia.

OLAFin tutkimusten mukaan rikollisille yleinen toimintatapa on tuoda kylmäaine-erä Eurooppaan ja ilmoittaa sen olevan läpikulkumatkalla EU:n ulkopuoliseen kohteeseen. Kylmäaine ei kuitenkaan koskaan matkaa välivarastosta ilmoitettuun määränpäähän, vaan se myydään laittomasti jossakin EU-maassa.

Kylmäaineita tuodaan myös lainvastaisesti kertakäyttöisissä säiliöissä. Jotkut maahantuojat saattavat lisäksi jättää rekisteröimättä liiketoimintansa tai ylittää tahallaan heille asetetut tuontikiintiöt.

OLAFin selvitysten mukaan laittoman kaupan takana ovat tyypillisesti järjestäytyneet rikollisryhmät, jotka tuovat EU:hun suuria määriä kylmäaineita niiden valmistusmaista. Kuvio on hyvin usein sama. Kylmäaineita sisältävä kontti pidetään ensin muutamia viikkoja tai kuukausia varastossa ja kuljetetaan sitten myytäväksi.

Valvonnan aukkoja käytetään hyväksi

Rikolliset käyttävät hyödykseen myös aukkoja rajatarkastuksissa ja voivat toimittaa kylmäaineen myyntiin toiseen maahan. ”Tällainen toimintatapa osoittaa, että toiminta on hyvin organisoitua. Siihen vaaditaan myös huomattavia taloudellisia resursseja”, Itälä sanoo.

Salakuljettajat käyttävät kulkureitteinään etenkin niitä maita, joissa viranomaisten valvonta on heikompaa kuin muualla. Vuonna 2020 Euroopassa takavarikoitiin ennätysmäisen paljon laittomia HFC-aineita muun muassa Espanjassa, Kreikassa, Puolassa ja Romaniassa.

Itälän mukaan myös pienemmät rikolliset ovat haistaneet mahdollisuuden tehdä rahaa. OLAFin tutkimusten mukaan pienyritykset tai jopa yksittäiset henkilöt myyvät laittomia kylmäaineita.

Eri maiden viranomaisten haaviin on tarttunut muun muassa pakettiautoista tai jopa henkilöauton takakontista kylmäaine-eriä tarjoavia kaupustelijoita. ”Olemme havainneet, että laittomassa kaupassa hyödynnetään myös internetin kauppapaikkoja.”

Itälän mielestä pienimuotoinenkin laiton myynti on huolestuttavaa, sillä kaupan kohteena ovat usein kaikkein eniten ilmakehää lämmittävät kylmäaineet. Pienempiä tekijöitä on lisäksi vaikeampi valvoa ja havaita rikollista toimintaa.

Koskettaa Suomenkin kylmäainemarkkinoita

Itälän mukaan taistelu kylmäaineiden laitonta kauppaa vastaan on noussut OLAFin toiminnan yhdeksi painopistealueeksi. Tämä liittyy oleellisesti EU:n yleiseen tavoitteeseen vähentää kasvihuonepäästöjä ja tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. ”F-kaasuasetuksen toimeenpano vaatii läheistä yhteistyötä EU-maiden kansallisten tullien ja markkinoita valvovien viranomaisten kanssa.”

Suomessa kylmäaineiden valmistusta, maahantuontia sekä kylmäaineita sisältävien laitteiden asentamista ja huoltoa valvovat Tullin ohella Suomen ympäristökeskus ja Tukes. ”OLAFilla on tärkeä rooli Euroopan tason yhteistyön vahvistamisessa. Virasto muun muassa tarkkailee epäilyttäviä kuljetuksia ja välittää niistä reaaliaikaista tietoa kansallisille viranomaisille.”

OLAF tekee myös käytännön yhteistyötä Europolin kanssa. EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteenliittymän tehtävänä on torjua etenkin rajat ylittävää rikollisuutta. ”Olemme myös luoneet suhteet kylmäaineita laillisesti myyviin tahoihin, joilla on suuri intressi pysäyttää laiton kauppa.”

OLAFin kokemuksen mukaan HFC-aineiden laiton kauppa on poikkeuksellisen monimutkainen ja laaja ilmiö. Se koskettaa jokaista Euroopan maata, myös Suomea. ”Siksi myös Suomessa on tarve lisätä tietoisuutta ja analysoida ilmiötä entistä huolellisemmin. Euroopan sisämarkkinoilla on oleellista, että kaikki jäsenmaat ottavat asian vakavasti.”

Kylmäaineiden laittomasta kaupasta voi ilmoittaa havaintoja paikallisille viranomaisille, mutta myös OLAFiin voi olla yhteydessä, tarvittaessa nimettömänä. ”Kokemuksemme mukaan valtioiden rajat ylittävän kaupan tutkimisessa OLAF on usein paras toimija koordinoimaan tutkimuksia.”