Pääkirjoitus: Päästöjen vähentäminen vaatii osaamista ja osaajia

Jos haluaa tehdä merkityksellistä ja ympäristöystävällistä työtä, ei kylmäalalle pääsy jää kiinni koulutustarjonnasta. Myös töitä alalla tulee riittämään lähivuosina.

Useammassa uutislähteessä on ennakoitu rakentamisen hiljenevän seuraavina vuosina. Tämä saattaa pitää paikkansa etenkin uudisasuntojen kohdalla. Kylmäalalla ei ole odotettavissa vastaavaa hiljenemistä seuraavan kymmenen vuoden aikana johtuen alaa koskevan lainsäädännön tuomista muutoksista. Kylmäaineissa ollaan siirtymässä kohti alhaisen ilmastonlämmitysvaikutuksen aineita, mikä tarkoittaa olemassa olevien laitteistojen huoltoja ja uusien korvaavien laitteistojen asentamista. Työmäärän takia alalle kaivataan lisää osaajia.

Samaan aikaan kylmäainemuutoksen kanssa jäähdytyslaitteilta ja -järjestelmiltä vaaditaan yhä parempaa energiatehokkuutta. Nämä kumpikin vaikuttavat suoraan Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Suomen Ympäristökeskuksen arvion mukaan kylmäala olisi vuosina 1993–2017 kylmäaineiden vaihdoilla välttänyt kumulatiivisesti noin 40 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vastaavat päästöt. Tämä vastaa Suomen koko energiantuotannon ja -kulutuksen CO2-päästöjä vuodessa. Päästöjen edelleen pienentäminen vaatii uutta osaamista, koska se edellyttää siirtymistä luonnollisiin ja syttyviin kylmäaineisiin.

Koulutusta ja kesätöitä tarjolla

Jos haluaa tehdä merkityksellistä ja ympäristöystävällistä työtä, ei kylmäalalle pääsy jää kiinni koulutustarjonnasta. Ammatillisista oppilaitoksista kahdeksan tarjoaa kylmäasentajan perustutkintoa ja viisi lämpöpumppuasentajan (virallisesti lämmityslaiteasentaja) perustutkintoa tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta kylmästä. Lisäksi jo alalla työskenteleville on tarjolla kylmäasentajan ammattitutkintoa seitsemässä oppilaitoksessa ja lämmityslaiteasentajan ammattitutkintoa kolmessa ja kylmämestarin erikoisammattitutkinto yhdessä oppilaitoksessa.

Ylemmän tason koulutusta tarjoavista ammattikorkeakouluista ainakin 11:ssä on kursseja kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikasta. Kurssit voivat olla osana esimerkiksi energia-, ympäristö-, talo- tai sähkötekniikan opintoja. Myös yliopistoissa ja korkeakouluissa tarjotaan kursseja liittyen jäähdytykseen ja lämpöpumppuihin.

Tänä kesänä Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyritykset tarjosivat kesätöitä usealle nuorelle. Ensi kesän tavoitteena on tarjota vielä useammalle nuorelle mahdollisuuksia tutustua työelämään ja kylmäalan mielenkiintoiseen maailmaan ja mahdollisesti samalla avata ovet tulevaan työpaikkaan.

Huollot voi tehdä talvellakin

Talvi on tulossa, eikä jäähdytykselle ole niin suurta tarvetta. Jäähdytyslaitteiden omistajien ja käyttäjien kannattaakin nyt varmistaa laitteiden moitteeton toiminta seuraavaa jäähdytyskautta silmällä pitäen. Huollon unohtuminen voi kostautua ikävällä tavalla, jos kaupan kylmäkaluste tai toimiston ilmastointilaite lakkaa toimimasta ensi kesän helteillä. Huoltoliikkeillä on ollut viime kesinä tekemistä ruuhkaksi asti. Liiketoiminnan kärsimisen ohella laiterikosta voi tulla iso lasku, jos korjaustyö joudutaan tekemään illalla tai viikonloppuna.

Jäähdytyslaitteen omistajan onkin syytä tilata huolto hyvissä ajoin talvella. Tästä on myös muuta taloudellista hyötyä, sillä säännöllinen huolto pienentää laitteen energiankulutusta ja laitteen käyttöikä pitenee. Ja F-kaasuasetuksen alaisia kylmäaineita sisältävä laitehan on joka tapauksessa vuototarkastettava määräajoin. Tarkastuksen saa tehdä vain pätevöitynyt asentaja.

Jari Haavisto

Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry

Pääkirjoitus: Koulutus, pätevyys vai osaaminen?

Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu

Pääkirjoitus: Vain luonnollisia kylmäaineita vuonna 2040?