Helle käy Suomessakin hengen päälle

Kesän 2018 helteet aiheuttivat Suomessa kaksi kertaa enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin liikenneonnettomuudet vuodessa.

Teksti Matti Remes  

Ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin on varauduttava sään ääri-ilmiöiden muuttumiseen. Myös niihin liittyvät terveysriskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela. ”Erityisen huonosti meillä on varauduttu kuumuuden aiheuttamiin ongelmiin”, Ruuhela toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että kesän 2018 pitkittyneet hellejaksot aiheuttivat Suomessa noin 380 ennenaikaista kuolemaa. ”Se on melkein kaksi kertaa liikenneonnettomuuksissa vuodessa kuolleiden määrä”, Ruuhela suhteuttaa.

Väitöskirjassaan Ruuhela selvitti, miten sää ja ilmasto vaikuttavat suomalaisten terveyteen ja itsetuhoisuuteen. Hänen mukaansa kuumuus voi olla kylmyyttä suurempi riski jopa pohjoisilla leveysasteilla.

”Hyvin kuumat päivät yleistyvät, ja helleaallot pitenevät ilmaston muuttuessa. Tähän pitäisi kiinnittää tulevina vuosina entistä enemmän huomiota.”

Kuumuus johtaa meillä harvoin hengenvaarallisiin lämpöhalvauksiin. Helteet ovat kuitenkin riski etenkin sydän- ja verisuonitauteja sekä hengityselinsairauksia sairastaville. Suurin riskiryhmä ovat ikäihmiset, mutta helle aiheuttaa ennenaikaisia kuolemia myös työikäisissä. Monissa sairaaloissa ja vanhusten kotihoidossa on lämpiminä kesinä tukalaa, kun rakennuksissa ei ole riittävää viilennystä.

Muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kuumuus lisäsi hellejaksoina tehtäviä ensihoidossa ja päivystyksissä. Ongelmia oli myös kiinteistöjen jäähdytyksessä, lääkkeiden säilyttämisessä ja välinehuollossa.

Ongelmia voi ilmetä uusissakin rakennuksissa ennen kuin kaikki saadaan kohdilleen. Kesäkuun alussa otsikoihin nousi lämpötilan nousu uuden lastensairaalan potilashuoneissa. Uusi rakennus oli otettu käyttöön syyskuussa, joten ensimmäisen hellejakson tullen huomattiin, että ilmastoinnin säätöjä on korjattava.

Ruuhelan mielestä helleaaltoja varten tarvitaan Suomessakin varautumissuunnitelmia. Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksia, mutta terveydenhuollossa ei ole toistaiseksi varsinaista järjestelmää, joka käynnistäisi varautumiseen liittyviä toimenpiteitä.

Myös THL toivoo, että hoitolaitosten varautumista helteisiin parannetaan, sillä kuumuuden aiheuttamat terveyshaitat todennäköisesti lisääntyvät ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen seurauksena. THL:n mielestä keskeistä on laitosten sisälämpötilojen hallinta. Viilentäviä ilmastointilaitteita tai ilmalämpöpumppuja voi asentaa, jos passiiviset viilennyskeinot eivät riitä hillitsemään sisälämpötilojen nousua.

”Erityisen alttiita kuumuudelle ovat kaupunkien keskustojen asukkaat, kun rakennusmassa imee lämpöä auringosta. Se voi nostaa lämpötiloja useilla asteilla paikallisesti”, Ruuhela sanoo.

 

Taideaarteet tarvitsevat kylmää läpi vuoden

Jatkuva tiedonnälkä pitää yrityksen kasvu-uralla

Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa