Pääkirjoitus: Hyvä määräaikaishuolto varmistaa toiminnan jatkuvuuden

Ennakoimalla varmistetaan häiriötön toiminta. Myös kylmäaineiden muutoksia tulee ennakoida uusia investointeja suunnitellessa.

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kuten lehden edellisessä numerossa kirjoitin, käytettiin koronaepidemian aikana komponenttien ja laitteiden varastoja loppuun. Tarjonta ei pysty edelleenkään tyydyttämään kysyntää, joten toimitusajat voivat olla jopa puolesta vuodesta vuoden mittaisia. Tämä tulee vaikuttamaan myös määräaikaishuoltoihin ja vikaantuneiden laitteiden korjaamiseen vielä pitkään.

Laitteiden ja laitosten omistajien ja käyttäjien tulisi kysyä itseltään, kuinka pitkän katkoksen toimintani kestää. Kestätkö sitä vain muutamia päiviä vaiko jopa useita kuukausia? Kysymys on tärkeä etenkin nyt, kun nopeaa varaosien saatavuutta ei voi kukaan toimitusketjussa taata. Mitä lyhyemmän katkoksen siedät, sitä tärkeämpää on laitteiden hyvä määräaikaishuolto, jolla voidaan estää tai ennakoida mahdollisesti ilmaantuvia vikatilanteita. Hyvän määräaikaishuollon ”unohtaminen” voi kostautua ikävällä tavalla, vikaantuneet laitteethan eivät korjaannu itsestään ja korjausvelka kasvaa, jos odottaa vain parempia aikoja.

Jotta kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen omistajat ja käyttäjät saisivat tarpeita vastaavaa ja vaatimukset täyttävää huoltoa, on Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n asettama työryhmä määritellyt, mitä hyvä määräaikaishuolto tarkoittaa. Työryhmä on koostanut huoltoa varten ohjeita ja tarkastuspöytäkirjoja erityyppisille kylmälaitteille ja -järjestelmille. Nämä ovat vapaasti ladattavissa ja kaikkien käytettävissä KylmäExtran verkkosivuilla. Ohjeita ja pöytäkirjoja myös päivitetään ja laaditaan lisää palautteidenne perusteella.

Kylmäaineet tulevat muuttumaan − pysyvästi

Kylmäaineissa on meneillään murros, jonka kehityksestä kaikkien toimijoiden kannattaa olla kiinnostunut. Kylmäaineiden keskeisimmästä säädöksestä, F-kaasuasetuksesta, annettiin asetusehdotus 5.4.2022. Astuessaan voimaan asetus tulee muuttamaan kylmäainekenttää entistä rajummin, ja lopulta jäljelle jäänevät vain luonnolliset ja erittäin alhaisen ilmastonlämmitysvaikutuksen kylmäaineet.

Asetusehdotuksen mukaan F-kaasujen valmistuksen ja maahantuonnin kiintiöitä pienennettäisiin radikaalisti ja vähennysaikataulua sekä nopeutettaisiin että vietäisiin huomattavasti pidemmälle kuin nykyisessä asetuksessa.

On myös huomattava, että samanaikaisesti kylmäaineiden absoluuttisen määrän (kiloina) tarve tulee kasvamaan, kun lämpöpumppujen määrä ja jäähdytyksen tarve kasvavat. Käytännössä lähes kaikki nyt käytössä olevat HFC-aineet poistuisivat v. 2030–2050 välisenä aikana, kun markkinoille tuotavien kylmäaineiden keskimääräistä GWP-arvoa on laskettava ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Jäljelle jäisivät vain luonnolliset kylmäaineet ja erittäin alhaisen GWP-arvon synteettiset kylmäaineet.

Koska kylmälaitteet ja lämpöpumput suunnitellaan yleensä pitkäaikaiseen käyttöön, kannattaa kylmäaineeksi valita alhaisen ilmastolämmitysvaikutuksen omaavia aineita tai seoksia. Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyritykset käyttävät kaikkia eri kylmäaineita ja teknologioita hyvin laajasti. Jokaiseen kohteeseen pyritään valitsemaan sovelluksen kannalta tarkoituksenmukaisin ja ympäristöystävällisin kylmäaine laitteiston koko elinkaaren ajalle.

Altti Seinelä

Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto

Pääkirjoitus: Alan ylityöllisyys – koko Suomen haaste?

Pääkirjoitus: Koulutus, pätevyys vai osaaminen?

Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu