Maalämpöön siirryttäessä koolla on väliä

Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevan neljän asuinkerrostalon taloyhtiön Lumikintie 3:n pihamaalla porataan syyskuun alkupuolella jo viimeisiä energiakaivoja. Kaikkiaan 33:n noin 300 metrin syvyisen kaivon poraukset käynnistyivät elokuun puolivälissä.

Itse asiassa kaivoja porattiin 35. Yhdessä kaivossa tuli 150 metrin kohdalla niin suuri vedenpaine vastaan, ettei porausta voitu jatkaa, ja toinen kaivo ei puolestaan pysynyt auki.

Rototecin Mikko Tynkkynen on porannut energiakaivoja jo yhdeksisen vuotta sekä Ruotsissa että Suomessa. Lumikintie 3 on projektina porarille ihanteellinen. ”Täällä Roihuvuoressa ei tarvitse ihmetellä, mihin porauskalusto mahtuu”, hän sanoo. ”Etelä-Suomessa omakotitalojen tontit ovat jo niin pieniä, ettei kuorma-autolle, poralle ja pölykontille enää riitä tilaa.”

Iso 1,66 hehtaarin tontti sijaitsee Roihuvuoren päällä. Kallio tulee vastaan alle metrin syvyydessä.

Huolella valmisteltu

Erinomainen sijainti energiakaivojen poraamisen kannalta oli yksi syistä, jotka saivat yhtiössä asuvan energiatekniikan diplomi-insinöörin Jukka Suutelan ajattelemaan, että taloyhtiön kannattaisi vaihtaa kaukolämmöstä maalämpöön. Suutela luki vuoden 2021 alkupuolella artikkelin taloyhtiön maalämpöhankkeesta ja innostui. Hän ehdotti yhtiökokoukselle, että ryhtyisi selvittelemään asiaa.

Sittemmin hän on konsulttina ryhtynyt vetämään kaukolämmöstä maalämpöön -hankkeita myös läheisissä taloyhtiöissä. Hän myös valvoo Lumikintie 3:n hanketta yhdessä yhtiön hallituksen puheenjohtajan Reijo Vähä-Tourun kanssa.

Työurallaan sellu- ja paperitehtaiden lämpötekniikkaan ja energiatehokkuuden parantamiseen keskittyneelle Suutelalta teknisten määrittelyjen tekeminen ja laitosten mitoittaminen hoituivat vanhalla rutiinilla. Tarvittavien papereiden kerääminen kävi työstä, mutta vuosina 2016–17 toteutetun LVIS-remontin jäljiltä kaikki piirustukset oli päivitetty.

Kerättyään taloyhtiöstä yksityiskohtaisen tietopaketin Suutela otti syksyllä 2021 yhteyttä pariin laitetoimittajaan päästäkseen jyvälle vaatimuksista ja hintatasosta. Marraskuussa 2021 taloyhtiössä järjestetyn infotilaisuuden jälkeen yhtiön hallitus sai valtuutuksen pyytää varsinaiset tarjoukset. Niistä Suutela valitsi helmikuun 2022 loppuun mennessä viisi lupaavinta. Järjestelmätoimittajaksi valittiin lopulta Tom Allen Senera Oy, jonka tarjous oli Suutelan mukaan teknistaloudellisesti pätevin.

Merkittävät säästöt tiedossa

Lumikintie 3:n neljässä nelikerroksisessa talossa on kaikkiaan 176 asuntoa ja asukkaita 330–350. Rakennusten energiatehokkuutta oli parannettu jo aikaisemmin. Yläpohja oli lisälämmöneristetty. Ikkunat ja ovet uusittiin julkisivun lämpörappauksen yhteydessä vuonna 2010, ja 2017 valmistui LVIS remontti. Näiden jälkeen yhtiön kaukolämmön kulutus laski jo vuositasolla 15 prosenttia 2400 MWh:sta 2050 MWh:iin. Jälkimmäinen luku on kylmältä vuodelta 2021, jota Suutela käytti myös maalämpöhankkeen kannattavuutta laskiessaan.

Nyt taloyhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenotto poistoilmasta kaikkiaan kymmenellä puhallinpatterilla. Boschin maalämpöpumppuja asennetaan 14. ”Lämpöpumppujen lukumäärä selittyy neljällä lämmönjakohuoneella. Tarkoituksena on myös varmistaa, ettei yhden pumpun vaurio johtaisi sähkövastusten käyttämiseen”, Suutela kertoo.

Järjestelmä on mitoitettu 85 prosentin huipputehon tarpeen mukaisesti, jolloin lämpöpumppujen teho riittää –20°C:n pakkasille ilman lisäsähköä. Siksi lämpöpumppujärjestelmän energiapeitto on 99,5 prosenttia.

Pienempään veroluokkaan

Koko laitoksen lämpöteho on 582 kW. Se ylittää 500 kW:n rajan, jonka jälkeen laitoksella on mahdollisuus päästä alempaan sähköveroluokkaan.

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja sähkökattilat sekä muut vähintään 0,5 MW lämpötehoiset lämpöpumput tai lämpöpumppujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus ovat oikeutettuja alempaan veroluokan II sähköveroon. Sähköveron alennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppujen kuluttamaa sähköä. Veroluokkien ero on 2,7 c/kWh. Valtioneuvoston asetus 468/2022 tuli voimaan heinäkuun alussa.

Lumikintie 3:ssa on kyseessä juuri toiminnallinen kokonaisuus, vaikkakin erilliset lämpöpumput sijaitsevat neljän rakennuksen lämmönjakohuoneessa ja kahden sähköliittymän takana. Niitä kuitenkin ohjataan yhden pääohjaus- ja valvontapaikan kautta.

Toiseen veroluokkaan pääsystä haettiin verottajan ennakkopäätös. Se edellytti lämpöpumppujen ohella muutoksia sähköjärjestelmissä.

Sähköveroluokan II lämpöpumpuille on oma sähkön mittauspaikkansa ja kaikki muut, I veroluokan sähkölaitteet syötetään kiinteistösähkön mittauspaikan kautta. Samalla varauduttiin sähköautojen lataukseen ja aurinkovoimalan asennukseen.

Suunnitteilla aurinkovoimala

Suutela laski hankkeella saavutettavat säästöt kaukolämmön 2022 vuoden ennakoidulla kustannustasolla 105 euroa/MWh. Sen jälkeen Helen on jo nostanut hintoja 30 prosenttia, ja korotuksia odotetaan myös ensi vuodelle. ”Meidän yhtiömme lämmönkulutuksella ja tilausvesivirtamaksulla hinta olisi 136 euroa/MWh.”

Neljän talon lämmitys voisi kaukolämmöllä maksaa noin 280 000 euroa. Maalämpöjärjestelmä kuluttaa Suutelan arvion mukaan noin 620 MWh. Sähkön 20 sentin kilowattituntihinnalla siitä muodostuisi 124 000 euron lasku, lisäksi maalämpö vaatii kaukolämpöä enemmän valvonta- ja huoltokustannuksia. Säästöä yhtiö saisi noin 150 000 euroa vuodessa. Koko investointi maksaa itsensä jo nykyisillä hinnoilla korkotasosta riippuen noin 11–13 vuodessa.

Taloyhtiö on varautunut asennuttamaan kahden rakennuksen katolle 70–80 kWp:n aurinkovoimalan. Maalämpö- ja aurinkovoimainvestointeja varten on haettu ARA-tukea.