Lämpöpumppujen käyttö jäähdytysjärjestelmissä yleistyy

”Lyhyen takaisinmaksuajan toimenpiteet on jo suoritettu, nyt toteutukseen kelpaavat jo lähemmäs 10 vuoden takaisinmaksuajan säästötoimet. Lämpöpumpulla priimattu lauhdelämpö sopii hyödynnettäväksi joko omaan käyttöön tai ohjattavaksi kaukolämpöverkkoon”, asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta kertoo.

Tolvasen mukaan lämpöpumpulla lauhdelämmön lämpötilaa voidaan nostaa pienellä energialisäyksellä huomattavasti korkeammaksi, jolloin käyttökohteet lauhdelämmöstä saatavalle lämpöenergialle lisääntyvät sekä omassa käytössä että kaukolämpöverkostossa. Lauhdelämpö eli jäähdytyslaitteiston tuottama hukkalämpö kannattaa hyödyntää ensisijaisesti omissa järjestelmissä. Samalla pienenee ostoenergian tarve.

Energia kiertoon tai varastoon

Yhä tärkeämpään rooliin nousseet lämpöpumput mahdollistavat matalalämpöisen lauhteen hyötykäytön korkeamman lämpötilan vaativissa kohteissa. Samalla kuljemme kohti suljettua energiajärjestelmää, jossa energia kiertää myös lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien välissä.
”Ostoenergian kokonaistarve vähenee, kun ostettu energia voidaan hyödyntää tehokkaasti järjestelmissä sekä hyödyntää ja kierrättää tuotettu energia uudelleen toisessa teknisessä järjestelmässä”, Tolvanen pohtii.

Kylmälauhteesta talteen otettavaa lämpöä voidaan hyödyntää rakennuksen sisäisesti lämmitykseen tai käyttöveden lämmittämiseen. Sekä kylmää että lämpöä voidaan myös varastoida. Pitkäaikaisessa varastoinnissa voidaan hyödyntää maakaivoja. Talvella maahan sitoutetaan lämpöä ja kesällä kylmää. Energia siis varautuu maaperään, josta sitten kesällä otetaan viileää rakennuksen käyttöön ja talvella lämpöä.

Suuremmissa kylmäenergiaa vaativissa kohteissa voidaan hyödyntää myös lyhytaikaisia varastoja jäähdytysenergian kustannusten optimointiin. Sähköakkuja tai massavaraajia voidaan ladata halvempien sähkönkäyttötuntien aikana ja purkaa varastoja, kun sähkö on kalliimpaa. Lyhytaikainen varastointi mahdollistaa yritykselle myös sähkön kulutusjoustomarkkinoille osallistumisen.

Lämpöpumput sisältävät F-kaasupohjaisia kylmäaineita, joita sisältäviä kylmälaitteita saavat huoltaa vain Turvallisuus ja -kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymät kylmälaiteliikkeet. Määritellyt kylmäainerajat ylittäville lämpöpumpuille on säädetty lakisääteinen vuototarkastusvelvoite. Vaaditut tarkastukset voidaan suorittaa säännöllisen huollon yhteydessä. Lisätietoa lämpöpumppujen huollosta on saatavissa Motivan yhdessä alan toimijoiden kanssa laatimasta Lämpöpumppuohjeesta.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lisätietoja: www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi