Helen jatkaa isoja investointeja lämpöpumppuihin

Lämpöpumpputeknologia on ollut keskeisessä osassa, kun Helen korvaa fossiilista energiaa päästöttömällä ja uusiutuvalla energialla. Suurin yksittäinen lämpöpumppulaitos toimii Katri Valan puiston alla Sörnäisissä, missä kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuotetaan puhdistetusta jätevedestä. Vuonna 2006 käyttöön otettu laitos on tiettävästi lajissaan maailman suurin, mutta sen tuotantokapasiteetti kasvaa entisestään.

Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitokseen louhittiin jo rakennusvaiheessa ylimääräistä tilaa mahdollista laajennusta ajatellen. Viime vuonna käyttöön otettu kuudes lämpöpumppu pystyttiin sijoittamaan näin jo valmiiseen tilaan. Sen kaukolämpöteho on 21 MW ja jäähdytysteho 14 MW.

Nyt meneillään on investointi seitsemänteen lämpöpumppuun, jonka kaukolämpöteho on 32 MW ja jäähdytysteho 21 MW. Se on määrä saada tuotantokäyttöön vuonna 2023.

”Investointi nostaa Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpötehon yhteensä 155 MW:iin ja jäähdytystehon yhteensä 100 MW:iin. Lämpöpumppu on yksi maailman suurimmista, jolla tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä puhdistetusta jätevedestä”, yksikön päällikkö Juhani Aaltonen Heleniltä kertoo.

Friothermin toimittama lämpöpumppu on asennettu työmaalla. Parhaillaan ovat käynnissä putkistojen asennukset.

”Projektin rakennusvaihe alkoi samaan aikaan koronapandemian kanssa. Tämä aiheutti merkittävästi haasteita työmaanturvallisiin toimintoihin ja työvoiman saatavuuteen. Erityisesti tietyn erityisosa-alueen henkilöiden saaminen Suomeen oli haastavaa”, Aaltonen toteaa.

Helen on hyödyntänyt lämpöpumpputeknologiaa pitkään myös Esplanadin puiston alla sijaitsevassa laitoksessa, joka käyttää kiinteistöjen hukkalämpöjä kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannossa.

Tänä vuonna Helen otti Vuosaaressa käyttöön lämpöpumppulaitoksen, jonka lämmönlähteinä toimivat talvikuukausien ajan Vuosaaren voimalaitoksen sisäisen jäähdytysvesikierron hukkalämpö. Muina vuodenaikoina käytetään meriveden lämpöä, jota voidaan hyödyntää keskimäärin noin puolet vuodesta. Lämpöpumpun kaukolämpöteho on noin 13 MW ja kaukojäähdytysteho 9,5 MW.

Myös Salmisaareen suunnitellaan meriveden lämmöntalteenottohanketta, joka on edennyt noin kaksi vuotta kestävään suunnittelu- ja kehitysvaiheeseen. Hankkeessa Salmisaareen rakennettaviin lämpöpumppuihin johdettaisiin merivettä ympäri vuoden. Lämpöpumput hyödyntävät jopa alle +2-asteista merivettä sekä sähköä kaukolämmön tuotantoon.

Helenillä on lisäksi useita suunnitelmia datakeskuksissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseksi. Energiayhtiö on sopinut teleoperaattori Elisan kanssa, että Pasilassa sijaitsevan datakeskuksen jäähdytysprosessissa kerättyä lämpöä käytetään lähialueen kiinteistöjen lämmitykseen.

Vantaa lämpöpumpuissa vielä lähtökuopissa

Helsingistä ja Espoosta poiketen Vantaalla ei ole toistaiseksi lähdetty hyödyntämään isossa mittakaavassa lämpöpumppuja kaukolämmön tuotannossa. Vantaan Energian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeren mukaan tähän ei ole ollut tarvetta, sillä hiilidioksidipäästöjä on vähennetty muun muassa muuttamalla Martinlaakson vanha voimala biovoimalaksi ja laajentamalla jätevoimalaa Itä-Vantaalla.

”Tulevaisuudessa lämpöpumpputeknologiaa hyödynnetään kuitenkin monin eri tavoin”, Patomeri arvioi.

Muun muassa kauppaliikkeiden kylmäjärjestelmien hukkalämmön hyödyntämistä tutkitaan Vantaan Energian toimialueella. Järvenpäässä tätä tehdään jo pilottihankkeessa, jossa hukkalämmöt ohjataan lämpöverkkoon lämpöpumpun kautta.

”Käymme myös datakeskustoimijoiden kanssa keskusteluja hukkalämmön hyödyntämisestä. Kyse voisi olla tulevaisuudessa muutaman kymmenen megawatin lämpöpumppulaitoksista.”

Lämpöpumpputeknologiaa otetaan käyttöön myös Wärtsilän ja Vantaan Energian synteettistä metaania tuottavalla laitoksella, joka on määrä ottaa käyttöön vuonna 2025. Laitos valmistaa synteettistä metaania hiilidioksidista ja vedystä, jonka tuotannosta vapautuvaa hukkalämpöä voitaisiin syöttää kaukolämpöverkkoon lämpöpumppujen kautta.

Pienemmässä mittakaavassa lämpöpumpputeknologiaa tarvitaan Patomeren mukaan myös Variston geotermisessä maalämpölaitoksessa, jonka noin kaksi kilometriä syvät lämpökaivot toimivat lämmönlähteenä sekä energian kausivarastona.

Todella ison mittaluokan ja maailman suurimmaksikin mainittu lämmön kausivarasto on suunnitteilla Vantaan Kuusikonmäkeen. Tarkoitus on varastoida lämmintä vettä miljoona kuutiota Kehä III:n alle louhittaviin tunneleihin. ”Todennäköisesti tässäkin tarvitaan arviolta 10 megawatin lämpöpumppulaitosta, jotta varastosta saadaan kaikki teho irti”, Patomeri toteaa.