Geoenergia jäähdyttää ja lämmittää tornitalot

Kuopio on saanut ydinkeskustaansa uuden maamerkin, kun vanhan linja-autoaseman ja rautatieaseman ympäristöön on noussut muun muassa matkakeskuksesta, toimisto- ja liiketiloista sekä asunnoista koostuva hybridikiinteistö.

Kuopion Portiksi nimetyn keskuksen laajuus on yhteensä noin 47 000 kerrosneliötä. Se sisältää kolme tornitaloa ja aluetta palvelevan ison pysäköintilaitoksen. Korkeimmassa rakennuksessa on 17 kerrosta.

”Kesällä 2018 käynnistyneen ja keväällä 2022 valmistuvan kolmivaiheisen hankkeen kokonaisarvo nousee sataan miljoonaan euroon”, Rakennusliike Lapti Oy:n projektipäällikkö Aleksi Kuokkanen laskee.

Alusta lähtien oli selvää, että kiinteistöihin tarvitaan erilaisia tiloja ja käyttäjiä palveleva viilennys. Kesän ohella viilennystarvetta on talvellakin esimerkiksi teknisissä tiloissa ja ravintoloiden keittiöissä.

”Perinteinen ratkaisu olisi tarkoittanut vedenjäähdytyskoneiden asentamista, mikäli olisimme päätyneet kaukolämpöön. Valitsimme kuitenkin toisenlaisen ratkaisuun”, Laptin talotekniikan tuotantopäällikkö Tapio Räihälä toteaa.

Lämpö ja kylmä saadaan geoenergiasta

Kiinteistökokonaisuus päätettiin lämmittää ja viilentää pääasiassa maaperästä saatavalla geoenergialla. Energiaratkaisun toimittajaksi ja operaattoriksi valittiin Adven Oy.

”Kokonaisuudessa korostuu energian kierrätys. Kaikki saatavilla oleva lämpö pyritään ottamaan talteen ja kierrättämään korttelissa”, Advenin projektipäällikkö Lasse Aitamaa summaa.

Maalämpöä ja -viileää kerätään keskimäärin 240 metriä syvistä geokaivoista, joita on porattu rakennusten ja osittain pihojen alle 63 kappaletta. Geokaivo on 150-millinen teräsputki, joka porataan kallioon asti. Sen jälkeen putken läpi porataan kallioon reikä, johon lasketaan u:n muotoon taivutettu muoviputki.

”Kaivojen putkien päät on yhdistetty nestekiertoiseen järjestelmään, jossa virtaa 30-prosenttinen vesi-bioetanoliseos. Sitä on yhdessä kaivossa noin 600 litraa”, Aitamaa sanoo.

Kiertovesipumput kierrättävät geokaivoista noin seitsemänasteista nestettä kahdelle lämpöpumpulle, jotka on sijoitettu pysäköintitalon alle rakennettuun energiakeskukseen. ”Energiakeskuksessa on kaksi lämpöpumppua, joiden yhteenlaskettu huipputeho on 1,1 MW. Ruuvikompressorit ovat taajuuskäyttöisiä, joten niiden tehoa pystytään ohjamaan portaattomasti tarpeen mukaan”, Aitamaa sanoo.

Myös kaupan hukkalämpö hyötykäyttöön

Kuopion Portin lämmityksessä hyödynnetään myös katutasoon tulevan K-Supermarketin lauhdelämpöä, jota kauppaliikkeen kylmälaitteet tuottavat. ”Koko järjestelmä on suunniteltu sen mukaan, että K-kaupasta kerättävää hukkalämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti kiinteistön lämmitykseen”, Aitamaa huomauttaa.

Energiakeskuksesta lähtee jokaisen kiinteistön lämmönjakohuoneeseen lämmitys- ja jäähdytysputki. Tapio Räihälän mukaa toimisto- ja liiketiloissa käytetään kattosäteilijöitä sekä lämmitykseen että viilennykseen. Asunnoissa on lattialämmitys ja tuloilmakanavaan sijoitettu viilennyspatteri.

”Energian jakaminen on toiminut hyvin. Laptilla on tavoitteena etsiä vaihtoehtoja perinteisille tavoille. Siihen kuuluu uusien laitteiden ja tuotteiden kokeilu.”

Uudesta kylmäaineesta hyviä kokemuksia

Lasse Aitamaa kertoo, että lämpöpumppujärjestelmän kylmäaineeksi valittiin varsin hiljattain markkinoille tullut R1234ze. Se on alhaisen ympäristövaikutuksen kylmäaine, joka katsottiin R134a-kylmäainetta paremmaksi vaihtoehdoksi.

”Advenin operoimissa kohteissa uusi kylmäaine on käytössä runsaassa kymmenessä lämpöpumpussa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia”, Aitamaa sanoo.

Ennen lopullista päätöstä R1234ze:n toimivuutta testattiin pienemmissä lämpöpumpuissa. ”Kuuman käyttöveden tuotannossa uusi kylmäaine on toiminut erittäin hyvin, itse asiassa paremmin kuin perinteinen kylmäaine”, Aitamaa sanoo.

Hänen mielestään kylmäaineen valinnassa on tärkeää ajatella 10–15 vuotta eteenpäin, jotta kylmäainetta ja samalla koneikkoja ei tarvitse vaihtaa esimerkiksi kiristyvien ympäristömääräysten vuoksi ennen laitteiden käyttöiän päättymistä. ”Valitettavasti tällaisiakin tapauksia tulee vastaan.”

Aitamaan mielestä uusia kylmäaineita kannattaa kokeilla rohkeasti ja ottaa niitä käyttöön. Mitä enemmän niitä aletaan käyttää, sitä enemmän niitä tulee myös tarjolle, hän muistuttaa.

Kokonaan hiilineutraali kiinteistö

Kuopion Portista tulee täysin hiilineutraali, sillä kiinteistön oma energiatuotanto on täysin uusiutuvaa. Energiakeskukseen Adven ostaa sertifioitua tuulisähköä.

Pysäköintitalon katolle on lisäksi sijoitettu 1500 neliömetrin aurinkopaneelikenttä, jonka tuotto on noin 120 megawattituntia. Aurinkovoima kattaa noin kymmenen prosenttia korttelin vuosittaisesta sähköntarpeesta.

Aleksi Kuokkanen kertoo, että Kuopion Portin ykkös- ja kakkosvaihe ovat saaneet LEED Gold -sertifikaatin. Ympäristöystävällisille kiinteistöille myönnettävän sertifikaatin hakuprosessi on myös viimeisen vaiheen osalta käynnissä.

Sertifikaatin hakeminen on tuottanut lisäkustannuksia, mutta Kuokkasen mielestä sijoitus on kannattanut. ”Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja muiden ympäristöasioiden mallikas hoitaminen tekee kohteesta houkuttelevan esimerkiksi kiinteistösijoittajien näkökulmasta.”