Energiakriisi lisää kiinnostusta lämpöpumppuihin

Venäjän käynnistämä hyökkäyssota sai Euroopassa aikaan ennennäkemättömän myllerryksen etenkin kaasu- ja sähkömarkkinoilla. Osansa nopeista muutoksista ja epävarmuudesta on saanut myös suomalainen kaukolämpöala.

Johtaja Janne Kerttula Energiateollisuus ry:stä huomauttaa, että ennen sotaa Venäjältä tuotiin paljon maakaasua ja kivihiiltä kaukolämmön tuotantoon.

”On ollut iso työ löytää venäläiselle kaasulle ja hiilelle vaihtoehtoja maailmanmarkkinoilta. Lisäksi energian kova kysyntä on nostanut hintoja. Kuljetuskustannuksetkin ovat nousseet”, Kerttula sanoo.

Suomeen tuotiin Venäjältä myös suuria määriä metsähaketta, jota käyttivät etenkin maan itäosien kaukolämpöyhtiöt. ”Aukon täyttäminen on muuttanut koko Itämeren alueen biomassamarkkinaa. Myös hakkeen hinta on noussut, ei tosin samalla tavalla kuin kaasun ja kivihiilen”, Kerttula toteaa.

Fossiilisen energian lähtölaskenta kiihtyy

Lämpöpumppuratkaisuja toimittavan Calefan toimitusjohtaja Petri Vuori sanoo, että suomalaiset kaukolämpöyhtiöt haluavat nyt katkaista pysyvästi riippuvuussuhteen Venäjän energiaan.

”Tavoitteena on myös parantaa omaa energiaomavaraisuutta mahdollisimman paljon ja painottaa energiamuotoja, joiden tulevaisuutta voidaan ennakoida paremmin kuin maakaasun tai öljyn.”

Vuori uskoo, että fossiilisten energiamuotojen käyttöön tulee pieni piikki kriisin aikana. Sen jälkeen niiden rooli kutistuu kulutushuippujen varalta ylläpidettävään varavoimaan. ”Painetta tähän lisää EU-tason sääntelyn jatkuva kiristyminen.”

Myös puupohjaiseen biomassaan liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuustekijöitä. EU-tason neuvottelupöydissä Suomi joutuu vääntämään tiukasti kättä, että puun poltto luokitellaan jatkossakin puhtaaksi tavaksi tuottaa kaukolämpöä.

Biomassalle löytyy myös koko ajan polttamista kannattavampia käyttökohteita, kun metsäteollisuus siirtyy korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.

”Puupohjaisesta biomassasta on jo nyt niukkuutta, kun fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennetty. Se nostaa biomassan hintaa.”

Sähkön hintakehitys askarruttaa investoinneissa

Kerttulan mukaan akuutista tilanteesta selviämisen rinnalla kaukolämpöyhtiöissä käydään paljon pidemmän aikavälin pohdintoja tulevista investoinneista. Niissä kehitetään uusia lämmöntuotannon ja -varastoinnin malleja, jotka ovat hiilineutraaleja ja perustuvat monipuolisiin ja hajautettuihin järjestelmiin.

Sellaisia ovat esimerkiksi energiatehokkuutta parantavat savukaasupesurit ja geotermisen lämmön käyttöönotto. Monet hankkeet liittyvät myös teollisuuden hukkalämpöjen tai ympäristölämpöjen hyödyntämiseen, mihin tarvitaan lämpöpumppuratkaisuja.

Myös lämmön varastointiin haetaan uusia ratkaisuja. Hyvä esimerkki tästä on Hyvinkään Lämpövoiman suunnittelema investointi, jossa energiaa kausivarastoidaan käytöstä poistetulle sorakuopalle. ”Tällaisten hankkeiden suhteellinen kilpailukyky on nyt parantunut, kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet.”

Kerttulan mukaan lämpöpumppuinvestointeja jarruttaa kuitenkin tilanteen sumuisuus etenkin sähkömarkkinoilla. Sähkön hintakehitystä on käytännössä mahdotonta arvioida ja ennakoivuutta parantavia sopimuksia vaikea saada. ”Se pistää miettimään, onko nyt oikea aika investoida.”

Myös Vuori on havainnut, että lämpöpumppujen tarvitseman sähkön hinta tulevaisuudessa askarruttaa asiakkaita. Toisaalta pumppujen kuluttama sähkö tukee päästöjen vähentämistä, sillä Suomessa jo noin 90 prosenttia sähköstä tuotetaan päästöttömällä vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla. ”Puhtaan sähkön osuus kasvaa entisestään lisääntyvän tuulivoiman ja uuden ydinvoimalan käyttöönoton myötä.”

Vuori muistuttaa, että kaukolämpöyhtiöihin kohdistuu asiakkaiden ja omistajien suunnalta paineita hiilidioksidivapaan tuotannon lisäämiseen. Esimerkiksi kunnallisia yhtiöitä koskevat oman kunnan asettamat tavoitteet hiilineutraaliudesta.

Vihreä siirtymä vauhdittaa uutta teknologiaa

Vuoren mukaan vihreää siirtymä vauhdittaa tulevina vuosina entisestään lämpöpumpputeknologian yleistymistä sekä kaukolämmössä että teollisuuden energiantuotannossa.

Iso siivu perustuotannosta on korvattavissa lämpöpumpuilla, kun opitaan käyttämään erilaisia hukka- ja ympäristölämmön lähteitä ja saadaan lisää hyvällä hyötysuhteella toimivia laitoksia referensseiksi.

”Sitä myöten lämpöpumpputeknologia tulee kaukolämpöyhtiöille tutuksi. Tähän saakka niille on ollut hieman mysteeri, mitä teknologialla voidaan tehdä, millaisia energialähteitä sillä on mahdollista hyödyntää ja kuinka kannattavia investoinnit ovat”, Vuori toteaa.

Lämpöpumppujen hyödyntäminen tulee usein kyseeseen myös silloin, kun kaukolämpöyhtiö selvittää keinoja laskea lämmitysverkon lämpötiloja. Verkkoon lähtevän veden laskemisella 115 asteesta esimerkiksi 90 asteeseen on iso merkitys lämpöhäviöiden vähentämisessä.

”Lämpöpumput auttavat tuottamaan verkkoon energiaa entistä paremmalla hyötysuhteella, mikä vähentää primäärienergian kulutusta”, Vuori sanoo.

Vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia

Vuoren arvion mukaan tulevaisuudessa jopa kaksi kolmasosaa Suomen kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa lämpöpumpputekniikalla erilaisista hukkalämmöistä ja ympäristöenergioista.

Pari vuotta sitten Energiateollisuus teki kaukolämpöyhtiöille tehdyn kyselyn, jonka mukaan vuonna 2030 kolmasosa Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä voi tulla muista kuin poltettavista energialähteistä. ”Esimerkiksi pienillä teollisuuspaikkakunnilla löytyy varmasti vielä paljon hyödyntämättömiä hukkalämpöjä”, Kerttula sanoo.

Kaukolämpöyhtiöistä etenkin isot toimijat etsivät nyt lämpöpumpuilla hyödynnettäviä energioita. Vuoren mukaan pienemmilläkin kaukolämpöyhtiöillä on runsaasti kiinnostusta lämpöpumppuratkaisuihin, mutta ne ovat isoja varovaisemmin liikkeellä.

”Kiinnostus kasvaa. Myös lämpöpumppulaitosten kokoluokat ovat jatkuvassa kasvussa. Eniten kysyntää on 1–10 megawatin laitoksille, mutta tätä suurempiakin kokoluokkia kysytään enenevässä määrin.”

Vuoren arvion mukaan Calefan tilauskirja on täynnä vuodeksi eteenpäin. Komponenttipula on jonkin verran hidastanut toimituksia, mutta ilmiön kanssa on opittu elämään.

”Lämpöpumppuratkaisuissa käytetään paljon kuparin, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kaltaisia perusmetalleja, joista on ollut niukkuutta. Myös monissa automatiikan komponenteissa ja taajuusmuuttajissa toimitusajat ovat pidentyneet.”