Taantuma ei paina kylmäalaa
Toisin kuin yleisesti talonrakennusalalla kylmäalan suhdannetilanne on edelleen vahva. Myös työllisyystilanne on hyvä: töitä näyttää alalla riittävän ainakin 2040-luvulle asti. Alaa vaivaakin työvoimapula ja puute riittävästä koulutuksesta.
Teksti Saara Kerttula
Talouden taantuma ja rakennusalan vaikeudet eivät näy kylmäalalla, pikemminkin päinvastoin. Suomen Kylmäliikkeiden Liiton arvion mukaan alalla on täystyöllisyys ainakin 2040-luvulle asti. Kylmäalan vahvaan kasvuun vaikuttavat vihreä siirtymä sekä kylmäaineita koskevan lainsäädännön uudistuminen.
EU:n uusiutuvan energian suunnitelman (REPowerEU) yhtenä tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen lämpöpumppujen määrä rakennuksissa. Myös suurempien lämpöpumppujen määrän halutaan lisääntyvän muun muassa kaukolämpö- ja viilennysverkoissa.
”EU:ssa tavoitteena on asentaa 60 miljoonaa uutta lämpöpumppua vuoteen 2030 mennessä. Tämä tulee näkymään myös Suomessa, vaikka täällä olemmekin jo pitkällä ilmalämpöpumppujen asennuksessa”, sanoo Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna.
Lisäksi valmistelussa olevat lainsäädännön muutokset sekä Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä tulevat näkymään kylmäalalla edelleen kasvavana työvoiman tarpeena. ”Tarve uusista työntekijöistä on arviomme mukaan välittömästi noin 500 henkilöä ja tulevien viiden vuoden aikana 2 500–3 000 henkilöä”, Tarna kertoo.
Suomen Kylmäliikkeiden Liiton jäsenyritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2022 keskimäärin 23,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. ”Kasvun odotetaan alalla jatkuvan ja yritysten taloudellisen näkymät ovat hyvät”, Tarna toteaa.
Alalla on meneillään kaksi suurta EU-tason lainsäädännön muutosta. F-kaasuasetuksen uudistus sekä REACH:n PFAS-kielto tulevat ohjaamaan luonnollisten kylmäaineiden käyttöön. Tämä osaltaan lisää koulutetun työvoiman ja erityisesti luonnollisten kylmäaineiden osaamisen tarvetta alalla.
Vuonna 2022 oppilaitoksista valmistui alan opiskelijoita selvästi enemmän kuin edellisvuonna, mutta määrä on edelleen liian pieni alan tarpeisin nähden. Kaiken kaikkiaan valmistuneita oli vuonna 2022 yhteensä 1 732 (vuonna 2021 1 282). Suurimmalla osalla valmistuneista puuttuu kuitenkin pätevyys isompien kylmälaitteiden asennukseen ja huoltoon, ja juuri näistä tekijöistä on alalla eniten pulaa. Oppilaitosten mukaan kylmäalan opintojen kysyntä on edelleen kasvanut, mutta opetuksen tarjoamista rajoittaa pula opettajista.
KylmäExtra 2/2023
- Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu
- Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa
- Meijeri investoi kylmässä pitkälle tulevaisuuteen
- Kylpylähotelli otti sisäiset energiavirrat hyötykäyttöön
- Kaikkea ei opi kirjoista
- Kylmätekniikan koulutuspäivät kutsuvat jälleen tammikuussa
- Palavat kylmäaineet yleistyvät – miten on turvallisuuden laita?
- Uusi F-kaasuasetus: sopimus saavutettu
- Missä voi opiskella kylmäalaa?
- Hyvä tyyppi taloon oppisopimuksen kautta
- Atria hyödyntää aurinkosähköä matkalla hiilineutraaliin ruoantuotantoon
- Miten alentaa kylmälaitoksen energiankulutusta?
- Paakari tarvitsee kylmää pakastetuotteisiin
- Taantuma ei paina kylmäalaa
- Hes-Pron tuotantolaitos hyödyntää tehokkaasti sisäiset energiavirrat
- Suomi on lämpöpumppujen suurvalta
- Salapoliisityö veti kylmäalalle