Suomi on lämpöpumppujen suurvalta
Lämpöpumppujen hyödyntämisessä muut maat saavat katsoa meitä ylöspäin.
Teksti Jussi Hirvonen Kuvat Christian Hallivuori
Ikäviä uutisia piisaa, mutta tässä on yksi positiivinen: Suomesta on tullut lämpöpumppujen suurvalta. Ohitimme miljoonan asennetun lämpöpumpun rajapyykin jo vuonna 2019. Pelkästään ilmalämpöpumppuja on tähän mennessä myyty 1,3 miljoonaa ja yksin viime vuonna 160 000. Kaikkiaan lämpöpumppuja – ilma- ja maalämpöpumppujen lisäksi siis ilmavesi- ja poistoilmalämpöpumppuja – on myyty yhteensä 1,5 miljoonaa. Ne tuottavat vuodessa lämpöä 14 TWh, mikä on 16 prosenttia Suomen vuosittaisesta lämmöntarpeesta (80 TWh/a). Tähän mennessä lämpöpumppuihin on investoitu kahdeksan miljardia euroa.
Uusissa omakotitaloissa maalämpöpumppu on suosituin lämmitysmuoto. Kerrostaloyhtiöihin maalämpöpumppuja asennetaan jo kaukolämpövaihtimien tilalle 500 kappaleen vuosivauhdilla. Niitä tarvitaan myös palvelurakennuksiin, kauppakeskuksiin, päiväkoteihin, kouluihin ja kirkkoihin.
Lämpöpumppuja hyödynnetään myös teollisuudessa, maataloudessa ja kauko- ja aluelämmöntuotannossa. Alkaa olla jo vaikea keksiä, missä lämpöpumppuja ei haluttaisi käyttää.
Suomi on Euroopan ykkönen
Euroopan Lämpöpumppuyhdistyksen EHPAn tilastojen mukaan Suomessa myytiin vuonna 2022 lämpöpumppuja runsaat 69 kappaletta tuhatta kotitaloutta kohti. Edellisvuoden ykkönen Norja jäi hopealle 60 kappaleellaan. Seuraaville sijoille ovat Ruotsi, Viro, Tanska ja Ranska.
Esimerkiksi Britanniassa myytiin vain vajaat kaksi pumppua tuhatta taloutta kohti. Vertailussa oli mukana 21 maata.
Myös maailmanlaajuisesti Suomen myyntiluku on korkea, sillä Pohjoismaissa lämpöpumppujen menekki on perinteisesti ollut hyvä. Meillä myytiin viime vuonna kaikkiaan lähes 200000 lämpöpumppua. Kasvua edellisvuodesta oli yli puolet. Siihen vaikuttivat energian hinnan nousu ja avustukset öljykattiloiden vaihtajille.
Kovaa kasvua
Tähän mennessä kärkipaikat EHPAn vuosimyyntitilastoissa on ollut suhteellisen helppo saavuttaa, mutta tilanne tullee muuttumaan. Lämpöpumppujen suosion kasvu näkyy jo muiden Euroopan maiden myyntiluvuissa.
Viime vuonna Euroopassa myytiin 21 maassa ennätykselliset kolme miljoonaa pumppua. Kasvua edellisvuodesta oli liki 40 prosenttia. Suhteellisesti suurin nousu oli Belgiassa, Tsekissä, Slovakiassa ja Puolassa, joissa myynti lähes tuplaantui edellisvuodesta.
Määrällisesti parhaiten kauppa kävi viime vuonna Ranskassa ja Italiassa, joissa molemmissa myytiin yli puoli miljoonaa pumppua. Kummassakin maassa lämpöpumppuja käytetään sekä kiinteistöjen lämmittämiseen että jäähdyttämiseen.
Euroopassa lämpöpumppujen myyntiä vauhdittaa tarve vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Kiinteistösektori tuottaa vajaat 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Euroopassa painetta lämmitysremonteille aiheuttaa myös Venäjän hyökkäyssota ja tarve päästä nopeasti eroon venäläisestä maakaasusta.
Lämpöpumppuja tarvitaan huikea määrä. IEA:n (International Energy Agency) mukaan maailmaan pitää vuoteen 2050 mennessä saada 1,8 miljardia lämpöpumppua. EU:ssa pitäisi vuoteen 2030 mennessä lämpöpumppuja olla asennettuna jo 60 miljoonaa.
Lämpimämmän ilmanalan maissa on kysyntää erityisesti ilmavesilämpöpumpuille. Maalämpö ei ole kannattava ratkaisu, jos energiakaivon porauskustannukset muodostuvat liian korkeiksi. Keski- ja Etelä-Euroopan tiheään asuttujen seutujen pienillä tonteilla ei myöskään ole liiemmälti tilaa lämpökaivojen poraamiselle.
Jonot helpottavat
Suomessa lämpöpumppujen myynnin kasvu on tasaantunut tämän vuoden aikana. Taustalla vaikuttaa rakentamisen yleinen alamäki. Pitkät toimitusajat ja asennusjonot ovat menneen talven lumia. Nyt on paras aika lämpöpumppuhankinnalle.
Monta lämpöpumppua on edelleen myymättä ja asentamatta. Ensimmäisiä ilma- ja poistoilmalämpöpumppuja korvataan uusilla laitteilla. Pientalojen suorasta sähkölämmityksestä pitäisi päästä eroon. Siihen kuluu edelleen noin 20 TWh/a. Käytössä on edelleen 100 000 öljypoltinta. Pitkällä aikavälillä biomassan polttaminen kaukolämmityksessä pitäisi korvata lämpöpumpuilla.
Lämpöpumppujen lämmöntuotanto tulisikin kaksinkertaistaa vuoteen 2030 ja kolminkertaistaa vuoteen 2040 mennessä. Siinä on tavoitetta, mutta se on saavutettavissa.
KylmäExtra 2/2023
- Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu
- Mansikka viihtyy kesällä viileässä ja talvella pakkasessa
- Meijeri investoi kylmässä pitkälle tulevaisuuteen
- Kylpylähotelli otti sisäiset energiavirrat hyötykäyttöön
- Kaikkea ei opi kirjoista
- Kylmätekniikan koulutuspäivät kutsuvat jälleen tammikuussa
- Palavat kylmäaineet yleistyvät – miten on turvallisuuden laita?
- Uusi F-kaasuasetus: sopimus saavutettu
- Missä voi opiskella kylmäalaa?
- Hyvä tyyppi taloon oppisopimuksen kautta
- Atria hyödyntää aurinkosähköä matkalla hiilineutraaliin ruoantuotantoon
- Miten alentaa kylmälaitoksen energiankulutusta?
- Paakari tarvitsee kylmää pakastetuotteisiin
- Taantuma ei paina kylmäalaa
- Hes-Pron tuotantolaitos hyödyntää tehokkaasti sisäiset energiavirrat
- Suomi on lämpöpumppujen suurvalta
- Salapoliisityö veti kylmäalalle