R290 valtaa vähitellen lämpöpumppumarkkinat

Vuoden 2027 alussa lämpöpumppuala on taas muutoksen edessä, kun markkinoilta katoavat vähitellen viimeisetkin R32-kylmäainetta käyttävät maa-, ilmavesi- ja poistoilmalämpöpumput.

Vuonna 2024 voimaan tulleen EU:n F-kaasuasetuksen mukaan lämpöpumppuja, joiden kylmäaineen GWP-arvo ylittää 150, ei saa enää saattaa markkinoille.

Ensi vuoden alku on takarajana pien- ja kerrostaloluokan alle 50 kW:n maalämpöpumpuille, pientaloluokan alle 50 kW:n ilmavesi- ja poistoilmalämpöpumpuille. Ilmalämpöpumpuilla takaraja on vuoden alusta 2029.

Vanhalla kylmäaineella täytettyjä laitteita saa toki käyttää niiden elinkaaren ajan.

Jo neljäs kylmäainemuutos lämpöpumpuissa

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toimitusjohtaja Jussi Hirvonen huomauttaa, että kylmäainemuutos on lämpöpumppualalla jo neljäs ja hyvin tervetullut.

”Jokainen muutos on kehittänyt laitteita, kasvattanut liikevaihtoa ja ollut kaikin tavoin positiivinen sysäys alalle. Näinhän käy myös R290-kylmäaineeseen siirryttäessä.”

Lämpölinkki Oy:n energia-asiantuntija Jouni Tikkanen kertoo, että suurin osa ilmavesilämpöpumppuvalmistajista on jo siirtynyt R290-kylmäaineeseen.

”Perinteisillä kylmäaineilla täytetyt laitteet alkavat olla valmistajilta jo loppu, Maalämpöpumpuissa siirtymä ei ole ollut aivan yhtä nopeaa.”

Ilma-vesipumppujen R290-malleja Lämpölinkki on asentanut jo viime vuodesta ja tänä vuonna ensimmäiset kaksi R290-maalämpöpumppua. Uusi kylmäaine on edellyttänyt perehtymistä ja asentajien kouluttamista – ei sen kummempaa.

R290 toimii erinomaisesti ilma-vesilaitteissa

Tikkasen mukaan R290 on hyvän hyötysuhteensa vuoksi erinomainen kylmäaine ilmavesilämpöpumpuissa. Se mahdollistaa jopa 70–75 °C:n menoveden lämpötilan, joten laitteet soveltuvat paremmin myös vanhempiin patteriverkostoisiin kohteisiin.

Suurin osa Suomessa asennetuista laitteista on niin sanottuja monoblokkeja. Splittipumput poistuvatkin vähitellen markkinoilta. Kylmäaine sijaitsee siis ulkoyksikössä, ja lämmönsiirtoaineena toimii verkoston vesi. Asennustekniikka ja työvaiheet eivät R290-laitteissa poikkea tavanomaisesta.

Uutta maalämpöasennuksissa

Myös maalämpökohteissa R290:n mahdollistamasta hyvästä hyötysuhteesta on iloa, kun päästään tekemään kuumaa käyttövettä sähkövastuksiin turvautumatta.

”Lattialämmityskohteissa laitteiden hyötysuhteet ovat jonkin verran heikommat, mutta hieman yli 5,5 hyötysuhteella kuitenkin mennään”, Tikkanen lupaa.

R290-kylmäaineen herkkä syttyvyys edellyttää varojärjestelyjä, jotka vaikuttavat jonkin verran asennukseen. Laitekohtaiset varojärjestelmät toteutetaan hieman toisistaan poikkeavalla tavalla.

Maalämpöpumpussa on käytännössä vuotovahti, ja vuodon tapahtuessa kylmäaine joko puhalletaan tai imetään sisätilasta ulos. Sitä varten rakennukseen tarvitaan 50–100 millimetrin varoputki, jonka toteuttaminen nostaa hieman asennuskustannuksia.

”Peruskohteessa tämä ei ole ongelma, mutta vaatii urakoitsijalta enemmän suunnittelua, varsinkin, jos laite sijaitsee kodin hoitohuoneessa.”

Ilmalämpöpumpuissa siirtymä vasta tulossa

Ilmalämpöpumpuilla siirtymäajan takaraja on edessä vasta vuonna 2029. Porvoolaisen CoolerManin toimitusjohtaja Sebastian Oksanen kertoo, että yritys on kuitenkin ehtinyt asentaa jo kymmeniä R290-ilmalämpöpumppuja.

Oksasella on toistaiseksi kokemusta vain viime vuonna Suomenkin markkinoille saaduista Mitsubishi Electricin RZ -malliston laitteista. Sittemmin myös Bosch on esitellyt oman R290-ilmanjäähdytinmallinsa. Lisää vaihtoehtoja on varmasti pian tulossa.

Oksasen mukaan R290:llä on monia etuja ilmalämpöpumpun kylmäaineena. Siinä on esimerkiksi matalampi järjestelmäpaine.

”Arvelen, että se vaikuttaa komponenttien kestävyyteen ja laitteen äänitasoihin. Kuumakaasun lämpötila on alempi kuin R32:lla ja sen energiansiirtokyky on parempi. On toki merkki- ja mallikohtainen asia, mitä laitteesta kylmäaineella saadaan irti.”

Oksanen korostaa, että vaikka R290 on herkästi syttyvä, sitä ei tarvitse pelätä, vaan kunnioittaa. Asia pitää ottaa asennuskoulutuksessa huomioon.

R290-ilmalämpöpumpuissa kylmäaine on asennuksen alkaessa suljettuna ulkoyksikköön. Rakennuksen sisätiloissa oleviin putkistoihin se pääsee vasta linjaston vuototarkastuksen jälkeen.

Propaani on ilmaa painavampi kaasu, joten R290-ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä ei saa sijoittaa kuoppaan, syvennykseen tai vaikkapa kaivon viereen, mihin kylmäaineella olisi vuototilanteessa mahdollisuus päästä pakkautumaan.

Laitevalmistaja määrittelee minimihuonetilavuuden, johon sisäyksikön voi asentaa.

Propaani on hajuton kaasu, mutta osa laitevalmistajista lisää siihen oman, vuototilanteessa helposti havaittavan turvahajuaineensa. Tästä syystä esimerkiksi RZ-yksiköitä voi asentaa ikkunan viereen. Myös laippaliitokset saavat sijaita sisäpuolella.

Vuototapauksessa laitteen elektroninen kylmäaineanturi säätää sisäyksikön tuulettimet täysille, jotta kylmäaine sekoittuu suurempaan ilmamäärään. Siksi laitetta ei vuototilanteessa saa koskaan sammuttaa.

Faktoja:

R290 – puhdistettua propaania.

-Värittömän ja hajuttoman hiilivetykylmäaineen GWP-arvo on 3, ja termodynaamiset ominaisuudet ovat erinomaiset.

-R290 on herkästi syttyvä A3-luokan kaasu, mikä vaatii laitteistoilta huolellista suunnittelua, tiiviitä kylmäpiirejä ja turvaetäisyyksien noudattamista.

-Asennus vaatii uusille kylmäaineille täydennyskoulutuksen saaneen ja pätevöityneen asentajan.

-Kotoa R290 löytyy yleensä jo jääkaapeista, pakastimista ja ehkä siirrettävistä ilmastointilaitteista.

-Epäpuhdasta propaania käytetään muun muassa grillikaasuna. Lämpöpumppujen täytökset ovat satoja grammoja, kun nestekaasupullossa propaania on kiloja.