Kaukojäähdytys vai kiinteistökohtainen ratkaisu?

Rakennusten jäähdytystarpeen kasvaessa yksi keskeinen kysymys on, tuotetaanko kylmä keskitetysti kaukojäähdytyksellä vai kiinteistökohtaisesti.

”Jäähdytysratkaisussa on aina arvioitava sekä investoinnin kannattavuutta että kiinteistön todellista kylmän tarvetta”, Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen sanoo.

Kaukojäähdytyksen etuna on, että kylmä tuotetaan suurissa laitoksissa tehokkaasti. Lämpöpumppujen avulla samassa yhteydessä voidaan saada myös lämpöä kaukolämpöverkkoon.

Kaukojäähdytys toimii parhaiten tiiviisti rakennetussa kaupungissa, jossa samalla verkolla voidaan palvella paljon suuria kiinteistöjä. Harvemmin rakennetulla alueella pitkät putkilinjat nostavat kustannuksia nopeasti.

Kaukojäähdytyksen käyttöönottoa hidastaa myös se, että sen hyödyntäminen olemassa olevissa rakennuksissa edellyttää vesikiertoista jäähdytysverkkoa.

”Ellei sitä ole valmiina, putkistojen ja päätelaitteiden rakentaminen voivat kohota liian korkeiksi, jos jäähdytystä tarvitaan vain suhteellisen lyhyt aika vuodesta.”

Kiinteistökohtaisessa jäähdytyksessä vaihtoehtoja on useita yksittäisten tilojen ratkaisuista koko rakennuksen kattaviin järjestelmiin. Pienissä kohteissa voidaan käyttää esimerkiksi ilmalämpöpumppuja. Suuremmissa kiinteistöissä tavallisia ovat vedenjäähdyttimeen perustuvat vesikiertoiset järjestelmät.

Maalämpökohteissa voidaan hyödyntää myös maakylmää.

Kososen mukaan jäähdytysratkaisua valittaessa kysymys ei siksi ole vain siitä, mikä tekniikka on halvin. Olennaista on myös, millaisissa olosuhteissa rakennusta pystytään käyttämään tulevaisuuden pidempien hellejaksojen aikana.

Jäähdytyksestä on tulossa yhä selvemmin terveys- ja toimintakykykysymys.

”Pitkät hellejaksot ja etenkin korkeat yölämpötilat heikentävät unta ja jaksamista, Haavoittuville ryhmille kuumuus voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja.”