Näin lämpöpumpusta saa enemmän irti vähemmällä sähköllä

Energian hinnan vaihtelut ja sähköjärjestelmän muutokset korostavat talotekniikan älykkään ohjauksen merkitystä. Mitä paremmin lämmitysjärjestelmä mukautuu olosuhteisiin, sähkön hintaan ja rakennuksen todelliseen lämmöntarpeeseen, sitä paremmin energiankulutusta ja kustannuksia voidaan hallita.

”Keskeisimmät toimet energiatehokkuuden varmistamiseksi liittyvät laitteistojen puhtauteen, oikeisiin säätöihin ja sähkönkäytön optimointiin. Vikatilanteisiin kannattaa puuttua heti, etteivät energialaskut pääse yllättämään”, asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta toteaa.

Lisälämmitys käyttöön vasta tarvittaessa

Lämpöpumppujärjestelmässä kannattaa varmistaa, ettei lisälämmitys kytkeydy tarpeettoman aikaisin päälle. Sähkövastuksia tarvitaan vasta silloin, kun lämpöpumppu ei yksin pysty vastaamaan rakennuksen lämmöntarpeeseen.

”Suoralla sähköllä tuotettu lämpö on aina kalliimpaa kuin lämpöpumpulla tuotettu lämpö. Jos lisälämmitys kytkeytyy liian aikaisin, kannattaa pyytää ammattilainen tarkistamaan järjestelmän säädöt”, Tolvanen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi maalämmössä vain noin 1–5 prosenttia vuotuisesta energiantarpeesta pitäisi tuottaa suoralla sähköllä.

Myös lämmityskäyrä tulee sovittaa rakennukseen ja lämmönjakojärjestelmään. Lattialämmityksessä voidaan käyttää selvästi matalampia menoveden lämpötiloja kuin patteriverkostossa. Järjestelmän tulisi reagoida automaattisesti ulkolämpötilan muutoksiin. Kehittyneemmissä järjestelmissä säätöä voidaan lisäksi ennakoida ulkoisten signaalien avulla.

Lämmitystä silloin, kun sähkö on edullista

Sähkön hinnan vaihtelu on tuonut lämpöpumppujen ohjaukseen uuden näkökulman. Merkitystä ei ole vain sillä, kuinka paljon energiaa käytetään. Tärkeää on myös se, milloin energiaa käytetään.

Lämpöpumppujen automaatio ja energiankäytön optimointi kehittyvät nopeasti. Parhaimmillaan järjestelmä reagoi ulkolämpötilaan, sähkön hintaan ja rakennuksen olosuhteisiin sekä ajoittaa energiankäyttöä kustannusten kannalta järkevästi.

Lämmitystä ja lämpimän käyttöveden tuotantoa voidaan mahdollisuuksien mukaan ajoittaa edullisemmille tunneille. Ohjaus voi perustua käyttäjän tekemiin asetuksiin, lämpöpumpun omaan automatiikkaan tai erilliseen optimointipalveluun.

Älykkäissä palveluissa voidaan sähkön hinnan lisäksi huomioida esimerkiksi sisälämpötila, rakennuksen lämmöntarve ja lämpimän käyttöveden riittävyys. Rakennuksen ja lämmitysjärjestelmän kykyä varastoida lämpöä voidaan näin hyödyntää energiankäytön ajoittamisessa ilman, että asumismukavuudesta tarvitsee tinkiä.

Teknologia ei kuitenkaan yksin takaa energiatehokkuutta. Sen rinnalle tarvitaan oikein mitoitettu ja säädetty järjestelmä, toimiva lämmönjako, säännöllinen huolto ja kulutuksen seuranta.

Kun kokonaisuus on kunnossa, lämpöpumpusta saadaan mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman pienellä ostoenergian määrällä.

Kulutusseuranta paljastaa poikkeamat

Digitalisoituva talotekniikka tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet seurata järjestelmän toimintaa. Sähkönkulutuksen ja lämpötilojen seuranta voi toimia myös osana ennakoivaa kunnossapitoa.

Jos energiankulutus kasvaa ilman selvää muutosta säässä tai käyttötavoissa, syy kannattaa selvittää. Poikkeama voi kertoa esimerkiksi virheellisistä säädöistä, likaantumisesta tai laitteiston viasta.

Myös vikailmoitukset ja tavallisesta poikkeavat äänet ovat merkkejä, joihin kannattaa reagoida nopeasti.

Kun järjestelmän normaali kulutus tunnetaan, poikkeamat on helpompi havaita. Kulutusseuranta ei siis palvele ainoastaan energiansäästöä, vaan myös järjestelmän kunnonvalvontaa.

Perushuolto varmistaa tekniikan toiminnan

Tekniikan kehittymisestä huolimatta monet energiatehokkuuden kannalta tärkeät toimenpiteet ovat yksinkertaisia.

Likaiset suodattimet ja ulkoyksiköt heikentävät lämpöpumpun toimintaa ja voivat kasvattaa sähkönkulutusta. Myös järjestelmän paineet, mahdolliset vuodot sekä lämmönjakoverkoston ilmaus ja tasapaino on syytä tarkistaa säännöllisesti.

Eri lämpöpumpputyypeissä huomio kannattaa kiinnittää hieman eri asioihin:

• Maalämpöpumpussa tarkistetaan suodattimet, lämmitys- ja keruupiirin paineet, mahdolliset vuodot sekä lämmönjakoverkoston toiminta.
• Ilma-vesilämpöpumpussa korostuvat lisäksi ulkoyksikön puhtaus ja kondenssiveden esteetön poistuminen myös kylmällä säällä.
• Poistoilmalämpöpumpussa myös suodattimien säännöllinen puhdistus tai vaihto on keskeinen huoltotoimi.
• Ilmalämpöpumpussa puhdistetaan sisäyksikön suodattimet ja pidetään ulkoyksikkö puhtaana. Muun samassa tilassa olevan lämmityksen asetus kannattaa pitää muutaman asteen lämpöpumpun asetusta alempana.

Kaikissa järjestelmissä kannattaa seurata sähkönkulutusta, lämpötiloja, vikailmoituksia ja poikkeavia ääniä. Kylmäaineisiin liittyvät työt ja sähkötyöt kuuluvat aina pätevälle ammattilaiselle.