Kysyntä alkaa vähitellen piristyä kylmäalalla

Kylmäalan markkinatilanne on kääntynyt vähitellen parempaan suuntaan. MV-Jäähdytyksen liiketoiminnan kehitysjohtaja Jonni Moislahden mukaan piristyminen näkyy selvimmin urakoinnissa, jossa kyselyitä tulee aiempaa enemmän ja hankkeet lähtevät nopeammin liikkeelle.

”Kysyntä on vilkastunut kaupan kylmäratkaisuissa, kylmävarastoissa ja teollisuuden prosessijäähdytyksessä. Näkisin, että alalla mennään selvästi parempaan suuntaan”, Moislahti sanoo.

Oma lukunsa on datakeskusten rakentaminen, joka tuo kylmäalalle kokonaan uutta liiketoimintaa. Miljardiluokan investoinneissa myös jäähdytysjärjestelmien osuus on huomattava.

Huoltoliiketoiminta on urakointia vähemmän suhdanneherkkää, sillä laitteet vikaantuvat taloustilanteesta riippumatta. Heikkoina talousvuosina asiakkaat ovat kuitenkin lykänneet ennakoivia huoltoja ja korjauksia.

”Tämän vuoden aikana on alkanut näkyä merkkejä siitä, että yrityksillä on jälleen hieman enemmän rahaa käytettävissään. Samalla kiinnostus laitteiden toimintavarmuuteen on kasvanut”, Moislahti toteaa.

Teollisuuden kysyntä vahvistuu

Vakkakylmän toimitusjohtaja Tero Wallin arvioi, että kylmäala on selvinnyt talouden taantumasta monia muita rakentamisen aloja paremmin.

”Isossa kuvassa kysyntä on ollut koko ajan vähintään kohtuullista. Nyt näkyy myös pieniä piristymisen merkkejä.”

Wallinin mukaan kaupan kylmän investoinnit ovat edenneet tasaisesti. Kauppaketjuilla on pitkäjänteiset suunnitelmat kylmäjärjestelmiensä uusimiseksi.

”Teollisuudessakin on viime aikoina näkynyt aiempaa selvempää kasvua. Meille töitä ovat tuoneet etenkin valmistava teollisuus ja kiinteistöt.”

Moislahden tavoin myös Wallin muistuttaa, että huolto- ja kunnossapitotyöt muodostavat kylmäalalle vakaan peruskuorman. Se on kantanut myös heikompien aikojen yli.

Energiatehokkuus vauhdittaa investointeja

Kylmäalan kysyntää tukevat taloussuhdanteista riippumattomat tekijät. Tärkeimpiä ovat F-kaasuasetuksen kiristyvät vaatimukset, vanhojen järjestelmien uusimistarve ja pyrkimys energiatehokkuuden parantamiseen.

Jonni Moislahden mukaan asiakkaat ovat aiempaa paremmin tietoisia vanhojen kylmäaineiden käyttöön liittyvistä rajoituksista. Esimerkiksi R404A-kylmäainetta käyttävien järjestelmien ja vanhojen vedenjäähdyttimien uusimista suunnitellaan yhä enemmän.

Investointipäätöksissä painavat järjestelmien elinkaarikustannukset. Uudet järjestelmät ovat energiatehokkaampia, mahdollistavat tehokkaamman lämmöntalteenoton ja pienentävät huoltokustannuksia.

”Asiakkaat laskevat hyvin tarkasti energiankulutusta sekä huolto- ja ylläpitokustannuksia. Myös ohjaustekniikan ja järjestelmien optimoinnin merkitys on kasvanut”, Moislahti huomauttaa.

Myös Tero Wallin korostaa energiatehokkuutta. Kun vanhojen järjestelmien korjauskustannukset kasvavat ja kylmäainerajoitukset lähestyvät, energiansäästö voi kääntää vaa´an laitteiden uusimiseen.

Suurille lämpöpumpuille kysyntää Euroopassa

Myös vientimarkkinoilla kylmä- ja lämpöpumppualan näkymät ovat lupaavat. Vahteruksen kylmätekniikan liiketoimintajohtaja Mikko Tuomainen näkee kasvumahdollisuuksia erityisesti teollisen kokoluokan lämpöpumpuissa Euroopassa.

Yli  95 prosenttia lämmönsiirtimiä valmistavan suomalaisyhtiön tuotteista menee vientiin.

”Euroopan lämpöpumppumarkkinoilla on paljon kasvumahdollisuuksia. Tämä näkyy sekä tehdasvalmisteisissa koneikoissa että yksittäisissä erikokoisissa projekteissa”, Tuomainen arvioi.

Hänen mukaansa kysyntää vauhdittaa pyrkimys vähentää fossiilisten polttoaineiden, erityisesti maakaasun, käyttöä. Teollisia lämpöpumppuja hyödynnetään yhä enemmän kaukolämmön tuotannossa, teollisuuden prosessilämmössä ja hukkalämmön talteenotossa. Myös höyryä tuottavat lämpöpumput ovat yleistymässä.

Euroopan vilkkaimmat lämpöpumppumarkkinat löytyvät Tuomaisen mukaan Pohjois- ja Keski-Euroopasta. Aasiassa ja Amerikassa kysyntä painottuu enemmän teollisiin kylmäratkaisuihin.

”Lämpöpumppuhankkeita on näilläkin markkinoilla, mutta niiden yleistyminen on Eurooppaa jäljessä. Näen sielläkin selvää kasvupotentiaalia.”

Teknologian kehitys tukee markkinoiden laajenemista. Tuomainen muistuttaa, että korkeita lämpötiloja tuottavat lämpöpumput ovat jo kaupallisesti hyödynnettävissä.

”Suurista, 10–60 megawatin kokoluokan lämpöpumpuista on jo hyviä referenssejä. Ne kannustavat uusiin investointeihin.”

Osaajapula uhkaa jarruttaa kasvua

Kaikki kolme asiantuntijaa odottavat myönteisen kehityksen jatkuvan vuonna 2027. Kasvua voivat kuitenkin hidastaa taloudellinen epävarmuus, investointipäätösten lykkääntyminen ja poliittiset ratkaisut.

Vakkakylmän Wallin nostaa esiin energian hinnan, investointituet ja kansainvälisen kauppapolitiikan. Vahteruksen Tuomaisen mukaan epävarmuutta aiheuttavat myös asiakkaiden pohdinnat tulevista kylmäainevalinnoista.

MV-Jäähdytyksen Moislahden suurin huoli on kuitenkin osaavan työvoiman riittävyys. Lähivuosina suuri joukko kokeneita kylmäasentajia eläköityy. Samaan aikaan datakeskukset ja muut investoinnit lisäävät työvoiman tarvetta.

”Osaajien löytäminen on meidänkin kasvumme suurin hidaste. Monessa yrityksessä siitä tulee kasvun ja jopa toiminnan jatkuvuuden kannalta ratkaiseva kysymys.”

Moislahti kannustaa alan yrityksiä ottamaan oppisopimusopiskelijoita, vaikka välitöntä rekrytointitarvetta ei olisikaan. Uusia ammattilaisia tarvitaan, sillä pelkkä osaajien rekrytointi yrityksestä toiseen ei ratkaise alan työvoimapulaa.