Lämmitys sähköistyy lämpöpumpuilla

Lämpöpumppujen käyttö alkoi pientaloista, ja teknologian kehittyessä käyttökohteet ovat laajentuneet vauhdilla kaukolämmön tuotantoon ja teollisuuteen. Näin Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen tiivistää lämpöpumppualan pitkän kehityskaaren, jota hän on seurannut yli kolme vuosikymmentä.

SULPUn mukaan Suomessa on myyty noin kaksi miljoonaa lämpöpumppua, ja käytössä on edelleen arviolta yli 1,5 miljoonaa laitetta. Hirvosen mukaan lämpöpumpuilla tuotetaan jo noin neljännes Suomen lämmöstä.

”Ensimmäinen suuri kasvuvaihe oli pientaloissa yleistyneet ilma-, maa-, poistoilma- ja ilma-vesilämpöpumput. Sen jälkeen tekniikka levisi kerrostaloihin, muun muassa maalämpöön ja poistoilman lämmöntalteenottoon.

Seuraava askel oli kaukolämpö. Hirvosen mukaan jo noin seitsemän prosenttia Suomen kaukolämmöstä tuotetaan lämpöpumpuilla.

”Nyt nopeimmin kasvaa teollinen käyttö. Hukkalämpöjä otetaan entistä tehokkaammin talteen, ja korkealämpötilaiset lämpöpumput avaavat uusia mahdollisuuksia prosessilämmön ja höyryn tuotantoon.”

Myös itse teknologia on kehittynyt nopeasti. Ulkoilmasta lämpöä ottavat lämpöpumput toimivat entistä paremmin pakkasella, ja luonnolliset kylmäaineet mahdollistavat korkeampia lämpötiloja.

Hirvosen mukaan tulevien vuosien kehityskaari on selvä. Lämpöpumppu ei ole enää vain talokohtainen lämmityslaite, vaan siitä tulee keskeinen osa koko lämmöntuotannon sähköistymistä.

”Lämmityksen sähköistyminen Suomessa tapahtuu pääsääntöisesti lämpöpumpuilla”, Hirvonen sanoo.