Kylmämuseo on esitellyt alan historiaa jo 40 vuotta

Suomen Jäähdytystekniikan Museo viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Museo avattiin helmikuussa 1986 Ylöjärven Antaverkassa.

Museotoiminnan käynnisti Huurre Oy:n perustaja, vuorineuvos Paavo V. Suominen, joka oli alkanut kerätä vanhaa jäähdytysalan esineistöä jo 1940-luvulla. Museo toimi aluksi Härkilevon tilan navetan vintillä. Sen viereen rakennettiin 1990-luvun alussa museokäyttöön suunniteltu uusi osa, joka mahdollisti myös suurten ja painavien laitteiden esillepanon.

Museo oli pitkään perustajansa hallussa. Vuonna 2004 sen ylläpitoa varten perustettiin Suomen Jäähdytystekniikan Museon Säätiö.

”Museon tarkoituksena on kertoa suomalaisen jäähdytysalan historiasta luonnonjään käytöstä aina uusimpaan teknologiaan asti. Se palvelee kaikkia jäähdytysalasta ja sen historiasta kiinnostuneita”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Altti Seinelä sanoo.

Alansa ainoa koko Euroopassa

Jäähdytystekniikan museo on Suomessa alansa ainoa. Muuallakaan Euroopassa ei ole tiettävästi yhtä laaja-alaista kylmäalan museota. Vuosikymmenten aikana kokoelmasta on kasvanut kattava läpileikkaus suomalaisen kylmätekniikan kehityksestä.

”Museon arvo alan ammattilaisille on juuri siinä, että se näyttää, mistä ja miten nykyiseen kylmätekniikkaan on tultu. Tämän päivän kehitystä ymmärtääkseen on hyvä hahmottaa, mistä on lähdetty liikkeelle”, Seinelä korostaa.

Kylmäala on vuosikymmenten mittaan muuttunut voimakkaasti sekä teknisen kehityksen että sääntelyn vaikutuksesta. Kylmäaineet ja laitteet ovat käyneet läpi isoja muutoksia. Samalla järjestelmien energiatehokkuus ja automaatio ovat kehittyneet merkittävästi.

”Menneiden ratkaisujen tunteminen antaa perspektiiviä myös alan nykyiseen murrokseen”, Seinelä painottaa.

Luonnonjäästä moderniin tekniikkaan

Museon näyttely alkaa ajasta, jolloin jäähdyttämisessä turvauduttiin luonnonjäähän. Talvella järvistä nostetut jäälohkareet varastoitiin sahanpurujen alla kesää varten ja käytettiin jääkaapeissa.

Näyttely etenee koneellisen jäähdytyksen alkuvaiheisiin, absorptiolaitteisiin ja kompressoreihin ja edelleen modernimpaan kylmätekniikkaan. Esillä on esimerkiksi kylmäkalusteita, kompressoreita ja muita kylmätekniikan laitteita.

Seinelä laskee, että suurempia esineitä museossa on nykyisin noin 300. Niiden lisäksi kokoelmaan kuuluu satoja pienempiä esineitä, kuten työkaluja ja muita kylmäalan historiasta kertovia tarvikkeita. Kokoelman näyttävimpiä esineitä on suuri ammoniakkikompressori 1900-luvun alusta.

Myös henkilöhistoriaa tallennetaan

Museossa ei vaalita vain tekniikkaa vaan myös siihen liittyviä ihmisiä ja tarinoita. Alan henkilöhistoriaa vaalii museon Hall of Fame, jossa esitellään suomalaisen ja kansainvälisen jäähdytystekniikan kehitykseen vaikuttaneita henkilöitä.

Museon kokoelmaa täydennetään edelleen, mutta neljän vuosikymmenen aikana vastaan on tullut uusi ongelma: tila alkaa loppua.

”Tilat käyvät ahtaiksi. Lisäksi aika usein, kun meille jotakin tarjotaan, meillä on jo vastaava tuote”, Seinelä kertoo.

Tarjouksia museolle saa silti edelleen tehdä. Kaikkea kylmäalan historiaa ei ole onnistuttu säilyttämään. Seinelä nostaa esimerkiksi Suomessa 1900-luvun alkupuolella valmistetut kompressorit, joita museon kokoelmista ei löydy.

”Ne on varmaankin aikanaan romutettu. Silloin ei ymmärretty, että niitä olisi kannattanut säilyttää.”

Vuonna 2027 museo on avoinna kesä–syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ryhmiä otetaan vastaan myös sopimuksesta. Lisätietoja www.kylmamuseo.fi