Pääkirjoitus: Poikkeusolot jatkuvat – etäopiskelu haasteena

Epidemiatilanne rajoittaa edelleen huoltokohteisiin pääsyä. Lisäksi elintarviketeollisuudessa huoltokatkoille ei tahdo löytyä aikaa, kun kysyntä on kasvanut etätyön myötä. Omat haasteensa syntyvät koulutuksen siirtymisestä käytännössä täysin etänä toteutettavaksi. Kylmäalalla kädentaitoja tarvitaan, eikä niitä opi pelkästään etäopiskelulla.

Jatketaan siitä mihin viime numerossa jäätiin. Tämä vuosi on alkanut ja näyttää toistaiseksi myös jatkuvan poikkeuksellisena koronaepidemian takia. Tosin tätä kirjoittaessa tilanne näyttäisi alka-van hieman helpottaa tiukkojen rajoitusten ja alkaneiden rokotusten ansiosta. Korona vaikuttaa edelleen kylmäalan toimintaan, mutta rajoitusten pääsyy on nyt muualla kuin esimerkiksi kom-ponenttien saatavuudessa. Esimerkiksi huoltokohteisiin ei kaivata tällaisina aikoina ulkopuolisia henkilöitä tai niissä edellytetään, ettei tiloissa vieraileva huoltohenkilöstö saa olla fyysisesti te-kemisissä laitoshenkilöstön kanssa. Joissakin kohteissa edellytetään myös negatiivista koronates-titulosta.

Toinen huomion arvoinen seikka on, että huoltokatkoihin sopivia tuotantokatkoja on vaikea saa-da sovitettua teollisuudessa. Tämä tulee vastaan varsinkin elintarviketeollisuudessa, jossa eten-kin valmisruokia valmistavat yksiköt toimivat nyt kolmessa vuorossa, jotta etätyöläisillä olisi pur-tavaa. Toiminta- ja huoltovarmuuden näkökulmasta määräaikaishuollot pitäisi ja kannattaisi aina toteuttaa suunnitelmien mukaisesti.

Voitaneen myös kysyä, aiheuttaako koronaepidemia pysyviä muutoksia ihmisten toimintaan. Kuinka paljon etätyön tekeminen lisääntyy ja muuttuuko se vakiotyötavaksi? Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millaisia toimitiloja tarvitaan tulevaisuudessa. Nyt ”perinteistä” toimistotilaa on tarjolla ylimäärin, mutta tarvetta olisi jo uudenlaisille tiloille. Etätyö on jo nyt muuttanut ruoanjakelua, kun kauppoihin on rakennettu nouto- ja jakelupisteitä ja useat toimijat tarjoavat ruoan toimituksia kotiin.

Monipuolisia ener­gia­rat­kai­su­ja tulossa

Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Energia-ala on sitoutunut puolittamaan kaukolämmön ja sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet tarkoittavat etenkin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamista vähäpäästöisillä energialähteillä.

Kauko- ja aluelämmön tuotannossa kiinnostus kohdistuu uusiutuviin energiamuotoihin ja erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämiseen lämpöpumpuilla. Myös kiinteistöjen ja teollisuuden energianhallintaratkaisut jäähdytykseen ja lämmitykseen tulevat pitkälti perustumaan lämpöpumpputekniikkaan. Näin ollen tarvittavat tekniset ratkaisut ovat meillä jo olemassa.

Osaaminen huolena

Kaikki edellä mainitut kohdat yhdistettynä muuttuvaan kylmäainekenttään edellyttävät toteutuakseen osaavia henkilöitä asentajista suunnittelijoihin. Tähän vaaditaan lisää koulutusta jokaisella tasolla ja myös käytännön harjoittelua. Koronaepidemia on lyönyt leimansa myös koulutukseen, kun käytännössä opetusta annetaan vain etänä. Kädentaitoja tarvittavissa tehtävissä, kuten kylmäalalla ja talotekniikassa, pelkällä etäopetuksella ja -opinnoilla ei kuitenkaan saavuteta riittävää osaamista.

Virallisen pätevyyden voi saavuttaa etänäkin, muttei osaamista, joka hankitaan vain käytännössä tekemällä. Tätä kokemusta voidaan kartuttaa palkkaamalla nuoria kesätyöhön tai muuhun harjoitteluun vuoden aikana. Tällöin nuori pääsee kokeilemaan taitojaan ja näkee, miten todella mielenkiintoinen ala on kyseessä.

Altti Seinelä

Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto

Pääkirjoitus: Koulutus, pätevyys vai osaaminen?

Pääkirjoitus: F-kaasuasetuksesta sopu

Pääkirjoitus: Vain luonnollisia kylmäaineita vuonna 2040?