Rakennusalalla edessä iso urakka päästövähennyksissä

Uudis- ja korjausrakentamisella on keskeinen rooli, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Millaisia vaikutuksia tällä on kylmäalalle?

Teksti Matti Remes  

Rakennetun ympäristön osuus koko Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin kolmasosa. Tästä suurin osa syntyy rakennusten energiankäytöstä.

Rakennusteollisuus RT on laatinut yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan, jonka tavoitteena on löytää parhaat toimenpiteet päästövähennyksille ja asettaa toimille väliaikatavoitteita.

”Oleellista on keskittyä isoimpiin ja nopeimmin vaikuttaviin päästövähennystoimiin. Kiinteistö- ja rakennusalalla ne liittyvät ennen muuta olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtymiseen”, RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

Hän huomauttaa, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on nyt iso juttu kaikkialla Euroopassa. ”Korjausrakentamisen uusi aalto keskittyy nimenomaan tähän. Talojen energiaremontit ovat tehokas keino säästää energian lisäksi myös kustannuksia pidemmällä aikajänteellä.”

RT:n Pekka Vuorisen mielestä oleellista on keskittyä nyt isoimpiin ja nopeimmin vaikuttaviin päästövähennystoimiin. Kuva: Rakennusteollisuus RT

Hybridiratkaisut yleistyvät

Korjausrakentamisessa talotekniikan uudistaminen on usein kustannustehokkain tapa parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. ”Kymmenessä vuodessa tekniikka on kehittynyt kovaa vauhtia. Luulen kuitenkin, että viiden vuoden sisällä on tulossa vieläkin isompia juttuja. Innovaatioiden syklit lyhenevät, kun vaatimukset kasvavat”, Vuorinen toteaa.

Hän huomauttaa, että kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen ei ole patenttiratkaisua, vaan tulevaisuudessa yleistyvät erilaiset yhdistelmät eri tekniikoita.

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä nähdään entistä useammin rinnakkain kaukolämpöä ja paikan päällä tuotettua energiaa vaikkapa maalämmöstä. Vastaavanlaisilla hybridiratkaisuilla hoidetaan todennäköisesti myös kasvavat jäähdytystarpeet. ”Kylmäalankin osaaminen on tulevaisuudessa kovassa huudossa”, Vuorinen sanoo.

Myös viihtyisyys ja terveellisyys muistettava

Vuorinen korostaa, että rakentamisessa tehdään tuotetta, joka on käytössä vielä 50 vuoden päästä ja sen jälkeenkin. ”Ilmastonmuutoksen nopeutta ja vaikutuksia pitkällä aikavälillä on vaikea ennustaa. Siksi on kiinnitettävä huomiota kiinteistöjen mukautuvuuteen. Esimerkiksi kasvaviin jäähdytystarpeisiin pitäisi pystyä vastaamaan suhteellisen nopeasti.”

”Rakennuksen vaippa tulee tehdä kerralla kuntoon, sillä sen parantaminen jälkeen päin on kallista. Sen sijaan talotekniikassa on mahdollisuus reagoida paremmin muutoksiin.”

Vuorista häiritsee nykyisessä keskustelussa liian yksioikoinen keskittyminen pelkkään vähähiilisyyteen. Se on hänestä tärkeä asia, mutta samaan aikaan pitäisi puhua myös rakennusten viihtyvyydestä, terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

”Esimerkiksi huonelämpötilan hallinta kesäaikana on vakavasti otettava asia. Tätä ei välttämättä osata vielä mitoittaa oikein ottaen huomioon tulevat tarpeet.”

Ympäristöministeriön Timo Lahden mukaan uudet ohjauskeinot näkyvät esimerkiksi siinä, että rakennukseen kannattaa valita elinkaaritehokkaat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. Kuva: Ympäristöministeriö

Uudet määräykset ohjaavat rakentamista

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja siihen pohjautuvat kansalliset määräykset ovat tuoneet rakentamiseen uusia vaatimuksia. Niitä ovat esimerkiksi uudisrakennuksille asetetut energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja energiatehokkuustodistusten käyttöönotto.

Tulevina vuosina on tulossa uutta sääntelyä, joka ohjaa hiilijalanjäljeltään pienten rakennusten toteutukseen. Esimerkiksi valmisteilla olevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa vähähiilisyys on mukana uutena asiakokonaisuutena.

Ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti kertoo, että rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä vuoteen 2025 mennessä. Uudet määräykset on tarkoitus tuoda voimaan vaiheittain ja ne koskevat uusia rakennuksia.

”Hiilijalanjäljen laskenta on tulossa pakolliseksi, ja rakentamista ohjataan tulevaisuudessa vähähiilisyyteen. Laskentamenetelmä perustuu eurooppalaiseen standardiin. Tulevat raja-arvot perustuvat kansallisiin päätöksiin.”, Lahti sanoo.

Hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari rakennusmateriaalien tuotannosta aina purkamiseen saakka. Laskelma huomioi myös käytön aikana kuluvan energian. ”Käytännössä uudet ohjauskeinot näkyvät esimerkiksi siinä, että rakennukseen kannattaa valita elinkaaritehokkaat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät.”

Myös kuluttajien sana painaa

Lahden mielestä on tärkeää, että vähähiiliseen rakentamiseen ohjaavia määräyksiä katsotaan yhdessä energiatehokkuutta parantavien toimien kanssa. Uudis- ja korjausrakentamista koskevia energiamääräyksiä on tarkoitus tarkastella seuraavan kerran vuonna 2023. ”Silloin katsotaan, onko määräyksiä tarpeen päivittää.”

Rakentamiseen vaikuttaa myös asumisterveysasetuksen päivittäminen, joka sosiaali- ja terveysministeriön on määrä käynnistää tänä vuonna. Asetus sisältää esimerkiksi toimenpiderajat asuntojen huoneilman lämpötilalle.

Lahti korostaa, että rakentamisen suuntaan on mahdollista vaikuttaa muutenkin kuin viranomaisten määräyksillä. Esimerkiksi asuntoja ostavilla kuluttajilla on halutessaan paljon vaikutusvaltaa. ”Määräykset ovat vähimmäistaso, mutta niiden ylittämistä ei ole missään kielletty. Jos kuluttajat pitävät vaikkapa asuntojen jäähdytystä tarpeellisena suhteessa investoinnin hintaan, on rakentajien otettava tämä huomioon.”

Ilmatieteen laitoksen Kirsti Jylhä sanoo, että rakentamisessa on hyvä pitää mielessä kuumarasituksen kasvu etenkin kaupunkien keskustoissa. Kuva: Ilmatieteen laitos

Onko mitoitussuosituksia muutettava?

Ympäristöministeriö teetti viime vuonna Ilmatieteen laitoksella selvityksen, millaisiin tulevaisuuden sääolosuhteisiin rakennetussa ympäristössä tulisi varautua ilmaston muuttuessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennusten vuotuiseen lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen sekä järjestelmien mitoitustehon tarpeeseen vaikuttavia säämuutoksia.

”Tulosten perusteella lämmitysjärjestelmien mitoituslämpötiloja ei ole toistaiseksi tarvetta nostaa”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä sanoo.

Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa käytettäviä mitoituslämpötiloja saatetaan kuitenkin joutua tulevaisuudessa muuttamaan, kun ilmastonmuutos etenee. ”Suomen ilmasto on selvästi lämmennyt, ja viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin. Kasvihuoneilmiön voimistuminen on nostanut nopeasti maapallon ja myös Suomen lämpötiloja.”

Muutokset näkyvät eniten talvissa

Jylhän mukaan lämpimät jaksot yleistyvät ja kylmät jaksot harvinaistuvat Suomessa. Eniten muutokset näkyvät talvissa. Paukkupakkaset vähenevät ja lauhat jaksot pitenevät. Tästä on seurauksena esimerkiksi routa-ajan lyheneminen.

”Nollan molemmilla puolilla vaihteleva lämpötila tarkoittaa puolestaan sitä, että sulamis- ja jäätymissyklit tihenevät”, Jylhä sanoo.

Vuotuiset sademäärät Suomessa lisääntyvät, mutta kasvu ei jakaudu tasaisesti vuodessa. Talvisin sataa jatkossa enemmän ja useammin. Lumen sijaan taivaalta tulee entistä useammin vettä ja räntää etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Jylhän mukaan kesällä suurimpia muutoksia ovat lämpötilojen kohoaminen ja helteiden yleistyminen. ”Rakentamisessa on hyvä pitää mielessä kuumarasituksen kasvu etenkin kaupunkien keskustoissa.”

Jylhä muistuttaa, että Suomen ilmastoon kuuluu sääolojen vaihtelu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Mitä nopeammin päästöjä saadaan rajoitettua, sitä hitaammin ilmasto muuttuu ja sitä helpompaa on muutoksiin sopeutuminen. ”Rakennetulla ympäristöllä on tärkeä rooli sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä että muutoksiin sopeutumisessa”, Jylhä tiivistää.

Hiilineutraalisuus saa tulla – olemme valmiina!

Energiantuotantoon ja rakennusten jäähdytykseen ja lämmitykseen on jo tarjolla vähäpäästöisiä energiatehokkaita ratkaisuja, korostaa Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n toimitusjohtaja Mika Kapanen.

”Kylmäalalle sopii oikein hyvin, että Suomi tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Tarvittavat tekniset ratkaisut ovat meillä jo olemassa.”

Kapasen mielestä on oleellista, että rakentamisessa otetaan huomioon kaksi asiaa yhtä aikaa: ilmastonmuutos ja ihmisten viihtyvyys. ”Ilmastonmuutos tuo Suomeen lisää lämpimiä ja jopa kuumia päiviä. Näin rakennusten jäähdytyksen tarve kasvaa. Kuitenkaan lämmitystarpeesta ei päästä eroon seuraavaan sataan vuoteen, ei vaikka ilmastonmuutos etenisikin nykytahtia. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaikkia päästöjä pitää pienentää, etenkin energiantuotannossa ja -kulutuksessa syntyviä.”

Kapasen mielestä tähän saakka on yksisilmäisesti tuijotettu rakennusten energiatehokkuuteen ja siinäkin vain lämmitysenergian kulutukseen.

”Rakenteista on tullut hyvin eristettyjä ja tiiviitä, ettei vain mistään reiästä vetäisi. Niinpä aurinkoisina päivinä etenkin uudet asunnot muistuttavat huonosti lämmitettyä saunaa.”

Lisäksi jäähdytystä ei ole voitu tarjota asukkaille, koska se huonontaisi rakennuksen energialaskelmia ja -luokitusta. Kapanen ennustaa, että ilmastonmuutoksen edetessä rakennusten ilmastointi ja jäähdytys muuttuvat kuitenkin Suomessa ylellisyydestä ensin välttämättömyydeksi ja lopulta pakolliseksi.

”Tähän asti ihmisten oleskelu-, työskentely- ja asumisviihtyvyys ovat olleet merkityksettömiä tekijöitä uusia säädöksiä laadittaessa.”

Kapasen mielestä asuntoja ostavilla kuluttajilla on edelleen vähän sananvaltaa suhteessa rakennuttajiin sen suhteen, millaisia ratkaisuja rakennuksissa käytetään. ”Etenkin kasvukeskuksissa, lue siis pääkaupunkiseudulla, meininki on tyyliin ota tai jätä, koska kaikki menee kaupaksi. On aivan älytöntä, että uusi yksiö maksaa 300 000 euroa, eikä sillä saa asumismukavuudella varustettua asuntoa.”

Fortum kiihdyttää vauhtia kaukolämpöhankkeissa

Sähkölautan akusto vaatii tehokkaan jäähdytyksen

Hypermarket vaihtaa kaukolämmön lämpöpumppuihin