Nuorissa on kylmäalankin tulevaisuus

Kylmäala ei ole vielä yleisesti kovin laajasti tunnettu ja useimmille ihmisille sen olemassaolo on näkymätön hyvä, jonka ongelmat huomataan vasta kun jokin ei toimi. Tähän asti kiinnostus kylmäasentajan töihinkin on paljolti siirtynyt isältä pojalle – tai tyttärelle.

Stadin ammattioppilaitoksessa toista vuotta talotekniikan perustutkintoa opiskelevan 21-vuotiaan Linda Koposenkin isä on kylmäasentaja. Kylmäala ei tosin ollut Lindalle ensimmäinen valinta. Painopinnan valmistus ei kuitenkaan tuntunut lopulta omimmalta alalta, ja niinpä hän päätyi opiskelemaan talotekniikan perustutkintoa ja kylmäasennuksen suuntautumisvaihtoehtoa.

”Isä ei alaa minulle mitenkään tuputtanut. Minusta tuntui, että se saattaisi hyvinkin minulle sopia, kun tykkään tehdä työtä käsilläni”, Linda kertoo.

Opintoihin kuuluvassa kahden kuukauden työharjoittelussa Linda oli viime syksynä, ja sen muisteleminen saa edelleenkin hänen silmänsä syttymään. ”Tykkäsin siitä tosi paljon.” Linda valmistuu kesäksi, ja työpaikkakin on mitä ilmeisimmin jo tiedossa.

Toinen tuleva kylmäasentaja, vasta 17-vuotias Samuel Kala halusi peruskoulun jälkeen opiskella talotekniikkaa, sillä alalla riittää töitä niin kauan kun rakennetaan paljon.

Opinnoissaan Samuel oli etukäteen ajatellut suuntautua putkiasennukseen, mutta suuntautumisvaihtoehtoihin tutustuttuaan muuttikin mielensä. ”Kylmäasennus vaikutti mukavalta työltä.”

Opiskelu on vastannut Samuelin odotuksia. Samuel toivoo löytävänsä kesäksi alalta kesätyön, joka toimisi myös työharjoittelujaksona. Valmistuminen häämöttää keväällä 2020. Vaikka tässä vaiheessa kovin kauas tulevaisuutta on vaikea lähteä suunnittelemaan, poisluettua ei ole sekään, etteikö Samuel voisi harkita myös opintojen jatkamista.

Mielenkiintoinen ala sopii monille

Niin Linda kuin Samuelkin ovat sitä mieltä, että kylmäasentajan opintoja kannattaa ehdottomasti harkita, jos pitää käytännönläheisestä työstä. ”Ala sopii sukupuolesta riippumatta kaikille, jotka tykkäävät tehdä työtä käsillään”, Linda painottaa.

Samaa mieltä on Stadin ammattiopistossa kylmäasennuksen osaamisalalla talotekniikan va lehtorina työskentelevä Kari Makslahti, joka innostuu kertomaan, miten monipuolista ja kiinnostavaa työtä kylmäasentajat tekevät.

”Kylmäasennus on erittäin mielenkiintoinen ja haastava tekninen ala. Kylmäasentajan on hallittava monta teknistä osa-aluetta: putkiasennus, sähköasennus ja kylmäainekemia. Työhön ei pääse kyllästymään, sillä työtehtävät vaihtuvat jatkuvasti. Asennustyötä tehdään yleensä asiakkaan tiloissa, joten sekin tuo työpäiviin vaihtelua. Pelkästään laitteiden kanssa ei tarvitse puuhastella, vaan tekemisissä ollaan myös ihmisten kanssa”, hän kertoo.

”Jokainen työpäivä on varmasti erilainen. Usein ei tiedä, mihin seuraavana päivänä ollaan menossa!”

Herkkuja supersankareille

Kari Makslahti painottaa, että työssä saa käyttää ongelmanratkaisukykyään. ”Salapoliisityössä auttaa vähitellen kertyvä rutiini. Kokemus ja rutiinit auttavat tuntemaan tietyn konetyypin käyttäytymistä. Se kasvattaa itseluottamusta.”

”Kasvavan kokemuksen myötä oppii kyselemään asiakkaalta jo ennen liikkeelle lähtemistä esimerkiksi, minkälaista ääntä laite pitää. Vastauksesta voi jo arvata, missä vika piilee, joten laitteen voi korjata kuin supersankari odotettuakin nopeammin. Asiakas on tästä luonnollisesti vaikuttunut ja hyvin kiitollinen – varsinkin helteillä, jos pystyy estämään pakasteiden sulamisen.”

Jatkomahdollisuuksiakin riittää

Kari Makslahti kertoo miettineensä kovin, kuinka hienosta työstä ja opiskelumahdollisuuksista saataisiin paremmin tietoa jo yläasteella opiskeleville nuorille. Nuorille pitäisi saada välitettyä tietoa kylmäalan tarjoamista opinto- ja työmahdollisuuksista.

Paraikaa Stadin ammattioppilaitoksessa kylmäasentajan perustutkintoa opiskelee parikymmentä opiskelijaa. Kylmäasentajan perustutkinnon opinnot kestävät kolme vuotta, mutta motivoitunut opiskelija voi opinnoista suoriutua kahdessakin vuodessa ja jopa vuodessa, mikäli takana on hyödyksi luettavia opintoja jo muualta tai muuta osaamista.

Nuori vasta valmistunut kylmäasentaja ei välttämättä heti suunnittele jatko-opintoja, mutta on hyvä tietää, että jatkaminen on helppoa, jos ja kun mieli muuttuu. Muutaman vuoden työrupeaman jälkeen voi mennä suorittamaan kylmäalan ammattitutkinnon ja jos intoa riittää, taas parin työvuoden jälkeen kylmämestarin tutkinnon. Toki kylmäalaan voi erikoistua talotekniikkaa ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä yliopistossakin opiskelemalla.

Kylmäasentajaksi voi opiskella aikuisenakin. Aikuiskoulutuskeskuksissa alan vaihtajille räätälöidään yksilöllinen opintopolku. Kuluvan vuoden alussa Careeriassa (entinen Edupoli) käynnistyi myös työvoimapoliittinen rekrykoulutus, joka yhdistää alasta kiinnostuneet koulutettavat ja työvoimaa kaipaavat yritykset.