Mestaritason jäätä

Olympiakisojen järjestäminen keskellä Covid-19-pandemiaa on vaatinut kisapaikkarakentajilta monenlaista sopeutumista ja venymistä. Suomen Tekojää Oy piti Pekingin olympiajään kylmänä yli 6 300 kilometrin päästä Parkanosta.

”Normaalioloissa olisin toki ollut mielelläni itsekin paikan päällä ja kisoja turistina seuraamassa”, toimitusjohtaja Timo Mansikkaviita myöntää.

Toimitusta ei sentään tehty täysin etänä. Yrityksen kaupallinen johtaja Antti Lauslahti oli asennusvaiheessa paikan päällä valvomassa töitä ja Jerry Mansikkaviita puolestaan huolehti käyttöönotosta ja koulutuksesta. Mekaaniset huoltotyöt hoiti Kiinassa paikallinen kontaktihenkilö. Hän käytännössä asui kisojen ajan paikan päällä, valvoi tekniikkaa ja jään laatua ja varmisti, että jäätä hoidettiin oikein.

Enempää Suomen Tekojään väkeä Pekingiin ei ollut järkevää lähettää, sillä pandemia-aikana matkaan kuului henkisesti raskas kahden viikon karanteeni yhden hengen hotellihuoneessa.

Pitkän työn tulos

Pandemiasta ei ollut vielä tietoakaan siinä vaiheessa, kun Suomen Tekojää sai sopimuksen jäähdytysjärjestelmän toimittamisesta Pekingin olympialaisiin. Suomen Tekojää on toimittanut Kiinaan jäähallilaitteistoja jo yli kymmenen vuoden ajan. Talviolympialaisetkin yritykselle ovat tuttu areena. Esimerkiksi vuoden 2014 Sotshin olympialaisissa Suomen Tekojää oli mukana lähes kaikissa jääurheilukohteissa. Pekingin olympialaisiin pääseminen vaati Mansikkaviidan mukaan kuitenkin paljon työtä ja avuksi paikallisen yhteistyöyrityksen.

Kisoissa naisten jääkiekkonäyttämönä toiminut Wukesong Ice and Sports Center on kahden pelikentän halli, jonne Tekojää toimitti kaksi identtistä laitekokonaisuutta. Kilpailun suomalaisyrityksen hyväksi ratkaisi ympäristöystävällinen tekniikka ja luonnollinen kylmäaine hiilidioksidi. Ammoniakkia ei erittäin tiukkojen määräysten vuoksi Kiinassa voi käyttää.

Energiatehokas ratkaisu

Suomen Tekojään teknologiassa hukkalämpö otetaan talteen kolmessa vaiheessa ja hyödynnetään muun muassa muiden tilojen lämmitykseen, suihkujen ja jäänhoitokoneen vedenlämmitykseen sekä rakennusten routasuojiin.

Suomessa vastaavaa teknologiaa käytetään esimerkiksi uudella Nokia Arenalla Tampereella. Pekingissä olosuhteet ovat kuitenkin aivan erilaiset kuin Tampereella. ”Talvi sielläkin on, mutta kesällä lämpötila nousee pitkäksi aikaa +40 asteeseen ja myös yöt ovat kuumia. Halleja käytetään aktiivisesti ympäri vuoden”, Mansikkaviita kertoo.

Tällaisissa olosuhteissa CO2-jäähdytteiset jäähallit vaativat huomattavasti monimutkaisempaa toteutusta kuin pohjoisemmassa ilmanalassa. Wukesongin hallin suorahöyrysteisessä järjestelmässä hiilidioksidi kiertää myös rataputkistossa.

”Järjestelmässä on lisänä rinnanpuristuskompressorit, joilla saadaan kompensoitua korkeaa kaasun lämpötilaa. Ejektoritekniikalla parannamme hyötysuhdetta. Sen ansiosta järjestelmä on koko vuotta tarkastellen kohtuullisen energiatehokas”, Mansikkaviita sanoo.

Tekojään toimittaman kylmäkoneiston energiatehokkuus onkin yli 64 prosenttia parempi kuin Kiinan jääareenoissa keskimäärin. Lämmön talteenoton ansiosta päästään yli 75 prosentin kokonaisenergiasäästöön. ”Eräs paikallinen professori todella laski niiden kuluttavan 70 prosenttia vähemmän energiaa perinteisellä tavalla Kiinassa toteutetut hallit.”

Mahdollisuuksia avautuu

Mansikkaviita sanoo, että Kiinassa jäähallit on jo pitkään totuttu tekemään tietyllä standardilla. Lähes kaikissa jäähalleissa kylmäaineena on R22. ”Viime vuosina on alettu käyttää R507A:ta”, hän kertoo.

Hiilidioksiditoteutukset ovat siten ympäristöystävällisyydessään Kiinassa todella modernia tekniikkaa.

Vaikka Kiinaa ei varsinaisesti jääurheilun suurvaltana tunnetakaan, jättimäisessä maassa jäähalleja silti riittää. Valtio on myös ryhtynyt panostamaan talviurheiluun tosissaan, joten uusia hallihankkeita lähtee olympialaisten innoittamana ja pandemian hellittäessä liikkeelle pikavauhtia. Tekojäälläkin on käynnistymässä useiden jäähallihankkeiden lisäksi lumimaailmahallitoimitus Wuhaniin.

MM-kisa-areena kuukaudessa

Kun kansainvälinen Jääkiekkoliitto IIHF siirsi vuoden 2021 jääkiekon MM-kisat kokonaan Latviaan, ainoastaan Riiassa oli turnaukseen sopiva jääkiekkoareena. Sen vieressä oli kuitenkin 6 500 katsojan sisäjalkapallohalli, Olympiaurheilukeskus, joka päätettiin väliaikaisesti muuttaa toiseksi kisa-areenaksi.

Suomen Tekojää sai lähes mahdottomalta tuntuvan tehtävän toteutettavakseen. Hallissa pelattiin nimittäin vielä huhtikuun alussa jalkapalloa ja jäähallikäyttöön se tuli saada kuukaudessa.

Halliin oli tehtävä mittavat muutostyöt. Suomen Tekojää toimitti jääradan jäähdytysputkistot sekä jään ja ilman jäähdyttämiseen tarvittavat kylmälaitteistot. Toimitukseen kuului myös aikaisemmasta täysin poikkeava ilmanvaihtojärjestelmä ilmanvaihtoputkistoineen.

Suomalainen kaukalovalmistaja Icepro toimitti pika-aikataululla kansainväliset standardit täyttävän joustokaukalon sekä pukuhuonekalusteet 300 pelaajalle. Suomalaisista liigahalleista palkattiin CIM-sertifioituja Ice Master -koulutuksen saaneita jäänhoitajia pitämään jääolosuhteet huippukunnossa.

Kisojen siirtopäätöksen jälkeen kesti alle kolme kuukautta, kun hallissa oli jo valmis jää.